Suomen Omakotiliitto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen Omakotiliitto ry on vuonna 1947 perustettu suomalaisten pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen tavoitteena on edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia asuntopolitiikassa tukemalla kansalaisten kuulemisen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä elinympäristöä koskevassa päätöksenteossa.[1] Omakotiliittoon kuuluu 265 jäsenyhdistystä, joissa on yli 75 000 henkilöjäsentä.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omakotiliiton jäsenet saavat maksutonta lakineuvontaa, rakennus- ja energianeuvontaa sekä piha- ja puutarhaneuvontaa puhelimitse. Suomen Omakotilehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa ja liiton jäsenkortilla saa alennuksia Suomen Omakotiliiton yhteistyökumppaneiden tuotteista ja palveluista. Myös jäsenyhdistyksillä on omia jäsenetujaan. Yksi Omakotiliiton tarjoamista jäseneduista on edulliset sähkösopimukset, joita on solmittu Kymenlaakson Sähkön ja Turku Energian kanssa.

Omakotiliitolla on ollut useita energianeuvontaprojekteja historiansa aikana. Se on antanut energianeuvontaa sekä jäsenille että kaikille pientaloasukkaille.

2000-luvulla liiton toimintaa on tehty tunnetuksi useiden projektien avulla ja osallistumalla vuosittain asumisen ja rakentamisen keskeisiin valtakunnallisiin messutapahtumiin, kuten Omakoti-messuille sekä asunto- ja loma-asuntomessuille.

Edunvalvontajärjestönä Omakotiliitto antaa lausuntoja eri toimielimille. Omakotiliitto muistutti, että kiinteistön energiaratkaisut ja niiden parantaminen on pitkäjänteistä toimintaa, joka pitää ottaa huomioon verotusratkaisuja tehtäessä.[2][3] Omakotiliitto pitää pientaloasukkaan kiinteistöveroa epäoikeudenmukaisena, koska se pohjautuu tonttien ja kiinteistöjen verotusarvoon eikä ota huomioon asukkaan veronmaksukykyä. Liiton mielestä asuntotonttien kiinteistöveron alennuksella kunnat voisivat osoittaa pientalomyönteisyyttä.[4]

Omakotiliitto kehotti ottamaan aikalisän haja-asutusalueiden jätevesi-investoinneissa ja odottamaan hajajätevesiasetuksen voimaantulon ja sisällön selviämistä. Liiton mukaan kiinteistönomistajat olivat saaneet jätevesihuollon uudistamistarpeista puutteellista, jopa virheellistä tietoa, jonka pohjalta tehdyt investoinnit voivat osoittautua turhiksi.[5][6]

Sähkömarkkinat avautuivat kuluttajien kilpailutettavaksi vuonna 1998. Omakotiliitto kilpailutti sähköyhtiöt valtakunnallisesti jäsenistönsä puolesta.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Omakotiliitto perustettiin 30. maaliskuuta 1947 Suomen Esikaupunkien Kiinteistöliiton nimellä. Syynä oli sodan jälkeen vallinnut asuntopula ja halu ajaa omakotitaloasukkaiden etuja. Liitto halusi osallistua entisten rintamasotilaiden järjestötoimintaan, jolla etsittiin ratkaisua omakotitalojen rakentamismenoihin. Liitto on tarjonnut alusta lähtien rakennusteknillistä ja lainopillista neuvontaa.

Suomen Esikaupunkien Kiinteistöliittoa käytettiin jo alkuvuosina lausunnon antajana muun muassa eduskunnan valiokunnissa ja lainvalmistelukunnassa. Edunvalvontatyön ensimmäisiä saavutuksia oli muutos omakotikiinteistöjen verotukseen vuonna 1948.

Vuonna 1949 liitto muutti nimensä Suomen Pienkiinteistöliitoksi. Nimenmuutosta perusteltiin edunvalvonnan tehostamisella ja sillä, että uusi nimi kuvasi paremmin toiminnan luonnetta. Liiton tavoitteita olivat vuokrasäännöstelyn purku sekä muutokset asuntojen pakkovälitykseen ja vuokralaisten irtisanomissuojaan. Liiton toiminta perustui vapaaehtoistyöhön ja jäsenmaksuihin, valtionapua ei ollut. Kansainvälinen yhteistyö alkoi 1950-luvulla.

Vuosina 1958–1972 asuntorakentamisen painottuminen kerrostalotuotantoon ja muuttoliike vaikuttivat liiton toimintaan. Liiton jäsenmäärä lähes kaksinkertaistui 1990-luvulla 24 110:sta 42 000:een.

Projektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa liiton toimintaa ovat erilaiset projektit. Vuonna 2011 Omakotiliitossa on meneillään neljä projektia:

Pientalon huoltokonsepti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omakotiliitto on tuottanut Pientalon huoltokonseptissa Omakotitalon Huoltokirjan ja jakanut sen kaikille jäsenilleen. Omakotitalon Huoltokirjan tarkoitus on ohjata rakennuksen ylläpitoa ja huoltoa.[8]

Omakotitalkkaritoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omakotitalkkarin tavoitteena on auttaa ikäihmisiä arjen askareissa. Samalla Omakotitalkkari-projekti tarjoaa töitä pitkäaikaistyöttömille Suomen Omakotiliiton jäsenyhdistysten kautta.[9][10][11] Nykyisin omakotitalkkareita on jo noin 200 ympäri Suomen 120 yhdistyksessä. Yhdistys sai Suomen Asuntomessujen myöntämän Casa Humana -palkinnon omakotitalkkaritoiminnasta [12] vuonna 2005. Omakotitalkkaritoimintaa rahoittaa palkkatuella työ- ja elinkeinoministeriö ELY-keskusten kautta.[13].

Energiatehokkuutta pientaloon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiatehokkuutta pientaloon -projekti antaa kuluttajalle maksutonta energianeuvontaa pientaloasukkaille. Projektin energiailloissa on käynyt liiton mukaan tuhansia ihmisiä hakemassa tietoa.[14] Hanketta rahoittaa muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö osana kuluttajien energianeuvontaa.[15]

Jässi-jätevesineuvontahanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jässi-jätevesihanke toimii Lappeenrannassa, Savitaipaleella, Taipalsaarella ja Lemillä. Alueen asukkaiden lisäksi neuvontaa annetaan mökkiläisille. Hankkeen jätevesineuvojat kiertävät kunnissa kertomassa jätevesiasioista vuonna 2011. He neuvovat lisäksi puhelimessa ja paikan päällä kiinteistöllä.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lampi, Pertti: Oma tupa, oma lupa. Omakotiliikkeen ja -rakentamisen sekä pientaloasumisen historiaa ja kehitysvaiheita. Suomen Omakotiliitto ry, 2007. ISBN 978-952-92-1034-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]