Sinop
Wikipedia
Sinop tai historiallisissa yhteyksissä Sinope (turk. Sinop, kreik. Σινώπη) on kaupunki Turkissa Mustanmeren rannalla. Se on Sinopin maakunnan pääkaupunki ja se sijaitsee muinaisessa Paflagonian maakunnassa. Sinopin asukasluku on 47 000.
[muokkaa] Historia
Heettiläiset rakensivat Sinopen (heetiksi Sinuwa) satamakseen. Heettiläisvaltakunnan tuhouduttua kaupunki hylättiin pikkuhiljaa, kunnes kreikkalaiset rakensivat paikalle siirtokunnan 600-luvulla eaa. Kaupunki pystyi pitämään pintansa persialaisia vastaan pitkään, mutta 300-luvulla eaa. Persia sai vallattua kaupungin. Aleksanteri Suuren valtakauden jälkeen Mithridates I perusti Pontoksen valtakunnan Sinopen itäpuolelle. Vuonna 183 eaa. Pontoksen Farkanes I valloitti Sinopin ja teki siitä Pontoksen pääkaupungin. Roomalaiset liittivät Sinopen valtakuntaansa vuonna 70 eaa., ja Julius Caesar perusti sinne roomalaisen siirtokunnan vuonna 47 eaa. Alue jäi Rooman hajottua Bysantin hallintoon.
Kaupungissa ovat syntyneet mm. Pontoksen hallitsija Mithridates VI, kreikkalainen filosofi Diogenes Sinopelainen ja gnostilainen opettaja Markion.
Sinop pysyi Bysantin valtakunnan hallussa aina vuoteen 1204. Neljännen ristiretken jälkeen Paflagoniaan syntyi Trebizondin keisarikunta, jonka hallinto alueella kesti vain 10 vuotta, kun vuonna 1214 Rūmin seldžukit valloittivat Paflagonian. Sinopesta tuli itsenäinen emiraatti seldžukkien romahduttua 1301 (kts. Candaroglu). Osmanihallintaan kaupunki siirtyi vuonna 1458.
Marraskuussa 1853 Krimin sodan alkuvaiheessa kaupungin edustalla käytiin merkittävä taistelu, jossa venäläiset tuhosivat turkkilaisen frigattieskaaderin. Tämä sai Britannian ja Ranskan julistamaan sodan Venäjälle.
Koordinaatit:
