Sikiötutkimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sikiötutkimus on sikiön synnynnäisten kehityshäiriöiden, kuten kromosomi- ja geenivikojen sekä synnynnäisten epämuodostumien ja sairauksien tutkimista. Tutkimukseen kuuluvat seulontatutkimukset ja jatkotutkimukset.[1]

Sikiöseulontaan hakeudutaan vapaaehtoisesti. Sinä raskaana oleva nainen tutkitaan kaikukuvauksessa tai veritutkimuksessa. Jatkotutkimus voidaan suorittaa, jos havaitaan suurentunut sikiön kehityshäiriön riski. Jatkotutkimuksia ovat tarkempi kaikututkimus, magneettitutkimus, kromosomitutkimus, istukkanäytetutkimus ja lapsivesitutkimus.[1]

Jos tutkimuksissa havaitaan sikiön vaikea kehityshäiriö tai vamma, voidaan harkita raskauden keskeyttämistä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Aila Tiitinen: Sikiötutkimukset Lääkärikirja Duodecim. 1.11.2019. Viitattu 11.4.2020.