Siedätyshoito

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo siedätyshoidosta allergeenia vastaan. Psykologisesta siedätyshoidosta eli desensibilisaatiosta on eri artikkeli.

Siedätyshoidossa pyritään kehittämään sietokykyä allergeenia vastaan. Hoito on sitovaa ja pitkäjännitteistä. Hoidon aloituksessa huolellinen ohjaus on tärkeää ja sitä on jatkettava koko hoidon ajan. Hoidon aloittaa aina asiaan perehtynyt erikoislääkäri. Ruokasiedätyksen aloitus tehdään yliopistosairaaloissa ja keskussairaaloissa. Hoitoa voidaan tehdä pistoshoitona, kielenalustablettihoitona ja ruokasiedätyksen tapauksessa kyseisellä ruoka-aineella sellaisenaan.

Pistossiedätyshoito ja tablettisiedätyshoito jatkuvat yleensä kolmen vuoden ajan, ruokasiedätys noin puolen vuoden ajan. Pistossiedätyshoidossa pistetään pieniä annoksia allergeenia 6–8 viikon välein. Tablettisiedätyshoidossa tabletteja nautitaan joka päivä ympäri vuoden ajan. Ruokasiedätyksessä nautitaan päivittäin pieni annos allergeenia kohottaen annosta vähitellen.

Hoidon teho on hyvä allergisen nuhan hoidossa ja mehiläis- ja ampiaisallergiassa. Joskus se voi jopa estää tai hidastaa allergisen astman puhkeamista. Hoitotulos saattaa kestää pitkäänkin, jopa 10–15 vuotta ja oireet saattavat vähentyä 80–90 prosenttia. Siitepölyvalmisteilla teho on säilynyt useimmilla hyvänä 3–6 vuotta. Yhdessä siitepölyallergian hoidosta tehdyssä tutkimuksessa haitalliset oireet olivat palanneet noin joka kolmannelle hoidetulle neljän vuoden kuluessa. Aloitettu hoito lopetetaan, ellei kahden vuoden kuluessa saada osoitettavaa hyötyä. Ruokasiedätystutkimuksissa on saatu aikaiseksi 80 %:lla hoidetuista joko täydellinen ruoka-aineen sietokyky tai ainakin osittainen sietokyvyn lisääntyminen. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ruokasiedätys - uusi ajattelutapa ja hoito ruoka-aineallergioihin, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2011;127(12):1263-71, Mika Mäkelä, Petri Kulmala, Anna Pelkonen, Sami Remes ja Mikael Kuitunen

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.