Sähkölaitteiden valmiustila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laitteen valmiustilaa osoittava valo.

Sähkölaitteiden valmiustila on monissa kodinkoneissa oleva ominaisuus. Valmiustilaan jätettyjen sähkölaitteiden osuus kotitalouksien sähkönkulutuksesta on 3–13 %.

Laitteet kuluttavat sähköä valmiustilassa. Tällaisia huomaamattomia sähkön kuluttajia voivat olla esimerkiksi tietokoneet, televisiot ja digisovittimet. Valmiustilan tarpeettoman sähkönkulutuksen voi säästää katkaisemalla valmiustilan, mikä on helppoa esimerkiksi kytkemällä laitteet sähkökatkaisimella varustettuun jatkojohtoon. Lyhyen pistokkeellisen jatkojohdon hinta on noin 7-8 euroa, jonka takaisinmaksuaika on alle vuosi valmiustilansähkön hintaan verrattuna. Jatkojohdon merkkivalo muistuttaa myös näkyvästi valmiustilan unohtumisesta.

Motivan mukaan laitteet kannattaa irrottaa sähkörasiasta käytön jälkeen. Tyhjäkäynti voi viedä Motivan mukaan 15 % kotitalouden sähköstä ja maksaa vuodessa noin 38 euroa. Suomessa laitteet kannattaa irrottaa etenkin kesäaikana, jolloin laitteiden hukkalämpö ei tule lämmityshyödyksi ja sähköverkossa on useammin laitteita rikkovia ylijännitepiikkejä ukkosen takia. Nokia on ilmoittanut lisäävänsä latureihinsa toiminnon, joka muistuttaa käyttäjää irrottamaan laturin pistorasiasta latauksen jälkeen, koska se vie jonkin verran tyhjänäkin sähköä. Sillä säästyy 85 000 asunnon sähkö maailmassa vuodessa.[1]

Valmiustilojen tarve ja historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmiustilojen taustalla on monenlaisia tarpeita:

  • kauko-ohjaimet - laitteen pitää olla valmiina käynnistymään ohjaimen signaalin vaikutuksesta)
  • etukäteen asetetut ajastetut toiminnot (esim. ohjelman tallentaminen haluttuna aikana)
  • tietokonejärjestelmien nopea käynnistyminen - valmiustilassa oleva tietokone käynnistyy nopeammin kuin täysin virraton kone
  • kopiokoneilla ja joillakin tulostimilla valmius lähteä tulostamaan nopeammin valmiustilassa kuin täysin virrattomasta tilasta
  • tiedonsiirtolaitteilla valmius aina ottaa tietoa vastaan (esim. telefax)

Varsinaisen verkkokytkimen poisjättäminen säästää tuotantokuluissa pientehoisissa laitteissa, joissa sähköturvallisuusmääräykset eivät vaadi verkkokytkintä käytettäväksi, mutta laitteella on jatkuvaa pientä virrankulutusta.

Valmiustiloja on tullut laitteisiin vaiheittain:

  • valmiustiloja alkoi tulla ensin televisioihin (kaukosäätö ja kuvaputkitelevision kuvan tuleminen nopeasti näkyville jatkuvan hehkujännitteen avulla)
  • kaukosäädön laajeneminen video- ja audiojärjestelmiin
  • jatkuvasti toimintavalmiina olevien tiedonsiirtolaitteiden tulo käyttöön
  • pöytätietokoneiden virtalähteiden rakenne on muuttunut sellaiseksi, että käyttäjä katkaisee usein vain virtalähteen lähdön jännitteen

Tyypilliset valmiustilat eri laitteissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisissa kodin elektroniikkalaitteissa on usein valmiustila kaukosäätimellä ohjaamisen valmiuden tai ajastettavuuden takia: halutaan, että laite voidaan kytkeä toimimaan pelkästään kaukosäädintä käsittelemällä tai laite voi aktivoitua sisäisen ajastimen ohjaamana.

TV, video- ja audiolaitteet, digisovitin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useissa video- ja audiolaitteissa sekä digisovittimissa on jatkuvasti osa käyttötehosta päällä (ns. valmiustila), jotta niitä voidaan ohjata kauko-ohjaimilla koskematta itse laitteisiin. Näissä laitteissa on usein myös ajastustoimintoja ohjelmien tallentamiseksi tai esittämiseksi, jolloin ne voivat aktivoitua ennalta aseteltujen ajastusten perusteella. Audiolaitteissa ajastinta voidaan käyttää myös herätyskellon tapaan.

Esim. tallentava digisovitin valmiustilassa kuluttaa sähköä noin 160 kWh vuodessa eli kulutetun sähkön hinta on noin 17 € vuodessa.

Tietokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojen pöytätietokoneiden virtalähteissä on nykyäänkin päävirtakytkin, joka sijaitsee yleensä tietokoneen takana. Mutta tietokoneen etupaneelissa oleva kytkin, jota useimmin käytetään, katkaisee yleensä vain virtalähteen tuottaman pienjännitteen ja virtalähde jää tätä kytkintä käytettäessä valmiustilaan. Tietokoneissakin on välillä kauko-ohjattavia moduleita (esim. CD-asema, jota käytetään CD-soittimena).

Erilaisilla valmiustiloilla voidaan saada tietokone käynnistymään nopeammin, kuin täysin virrattomasta tilasta. Tietokoneissa käytetään myös paljon erilaisia energiansäästötiloja. Kun käyttäjä on hetken käyttämättä konetta, osa toiminnoista kytkeytyy pois päältä, vaikka käytettyjen ohjelmien tilat säilyvätkin. Esimerkiksi kovalevy ja näyttö voivat kytkeytyä pois täydestä toiminnasta jääden tilaan, jossa käyttäjän aktiivisuus (esim. koskeminen hiireen tai näppäimistöön) herättää ne nopeasti täyteen toimintaan.

Valmiustilankaltainen hukkatehonkulutus kun laitetta ei käytetä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pientehoisissa kulutuselektroniikan laitteissa on myös toinen valmiustilankaltainen tehon hukkakulutusmekanismi: laitteet, joiden virtakytkin onkin pienjännitepuolella, kuluttavat tehoa aina, kun niiden pistoke on pistorasiassa. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi pienet verkkovirtakäyttöiset radiot ja soittimet, joihin valmistajan ei ole pakko rakentaa verkkovirtakytkintä. Käyttämättömät laturit, jotka on jätetty kiinni pistorasiaan, vaikka ne eivät lataisi mitään, kuluttavat myös tehoa.

Tällaiset laitteet kuluttavat tehoa, vaikka käyttövirta on katkaistu laitteen pienjännitekytkimestä. Näiden laitteiden hukkakulutus on tyypillisesti muutamia watteja, silloinkin kun laite on kytketty pois päältä, mutta pistoke on sähköverkossa. Kännykkälatureiden uusimpien mallien hukkakulutus on suuruusluokka 0,1 wattia.

Paloturvallisuus ja laiterikkojen välttäminen ylijännitteiden takia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etenkin vanhat pölyiset elektroniikkalaitteet ovat paloturvariski. Valmiustilassa olevien laitteiden osalta riskit palon sattuessa ovat vielä korostuneet, koska laitetta ei yleensä valvota mitenkään. Tämän takia etenkään vanhoja elektroniikkalaitteita ei tulisi pitää valvomattomina valmiustilassa.

Elektroniikkalaitteet voivat rikkoutua helposti ukkosella sähköverkossa esiintyvien ylijännitteiden takia. Tämä riski on korostunut kesäisin maaseudulla, koska usein sähkönjakelu taloihin tapahtuu avojohdoilla. Kesäisin elektroniikkalaitteita ei ole hyvä pitää valmiustilassa valvomattomina ylijännitepiikeistä aiheutuvien laiterikkojen todennäköisyyden takia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valmiustiloihin hupenee sähköä HS. 30.5.2007. Viitattu 16.10.2010.