Ratsastusradan tiet
Ratsastusradan tiet ovat ratsastuskentällä käytännön syistä ja harjoituksen vuoksi ratsastettavia vakiintuneita kuvioita. Monet niistä ovat tapoja muuttaa suuntaa esimerkiksi vasemmasta kierroksesta oikeaan, mutta kaikkiin niistä ei sisälly suunnanmuutosta. Ratsastajalle opetetaan ratsastuskoulun opetustunneilla erilaisia ratsastusradan teitä ja niiden nimitykset jo harrastuksen alkuvaiheessa. Samoja kuvioita käytetään samoilla nimityksillä myös kouluratsastusohjelmissa.
Vaikka ratsastukseen tarkoitettuja aidattuja ratsastusalueita muuten nykyisin kutsutaankin ratsastuskentiksi eikä -radoiksi, nimitys "ratsastusradan tiet" on vakiintunut.
Ratsastuskenttä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ratsastuskenttä on käytännön syistä tavallisimmin suorakaiteen muotoinen, yleensä noin kaksi kertaa pitempi kuin leveä ja vähintään 20 metriä leveä. Erityisesti kouluratsastuksen harjoittelua ajatellen sen tietyt pisteet merkitään perinteisesti tietyillä kirjaimilla, jotka Suomessa poikkeavat hiukan kansainvälisistä. Samoja kirjaimia käytetään kouluratsastuskilpailuissa helpottamaan kilpailuohjelmien oppimista, suorittamista ja seuraamista. Kentän laitoja myöten kiertää kavioura (usein pelkkä ura), jolla suuri osa kentällä ratsastamisesta tapahtuu. Kulmia ei ratsasteta terävinä vaan askellajista ja temposta riippuen hieman pyöreinä, kuitenkin mahdollisimman täsmällisesti.
Erilaisia ratsastusradan teitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaarto radan poikki (rata poikkisuuntaan leikkaa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaarto radan poikki ratsastetaan kääntymällä jostakin kohti kentän pitkää sivua ja ratsastamalla kohtisuoraan (lyhyen sivun suuntaisesti) toiselle pitkälle sivulle. Samalla voidaan vaihtaa ratsastuksen suuntaa.
Rata pituussuuntaan leikkaa (keskihalkaisija)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rata pituussuuntaan leikkaa ratsastetaan kääntymällä kentän lyhyeltä sivulta (lähes aina sen keskeltä) ja ratsastamalla kohtisuoraan (pitkän sivun suuntaisesti) vastakkaiselle lyhyelle sivulle. Samalla voidaan vaihtaa ratsastuksen suunta.
Koko rata leikkaa (lävistäjä)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koko rata leikkaa ratsastetaan kääntymällä noin kuusi metriä pitkän sivun alusta kentän lävistäjälle tähdäten vastakkaiselle pitkälle sivulle samaan kohtaa eli noin kuusi metriä ennen kulmaa. Samalla vaihtuu aina ratsastuksen suunta.
Puoli rataa leikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puoli rataa leikkaa ratsastetaan lähtemällä noin kuusi metriä pitkän sivun alusta kentän poikki tähdäten puoliväliin vastakkaista pitkää sivua. Samalla vaihtuu aina ratsastuksen suunta.
Kulmankatkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulmankatkaisu ratsastetaan kääntymällä lyhyen sivun keskipisteestä kentän keskelle ja ratsastamalla takaviistoon tähdäten pitkän sivun keskipisteeseen. Samalla vaihtuu aina ratsastuksen suunta.
Ympyrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ympyrä (myös "iso ympyrä") ratsastetaan säännöllisenä ympyränä, jonka halkaisija on kentän koko leveys. Tavallisimmin ratsastetaan pääty-ympyröillä, jotka käyvät uralla kolmessa pisteessä, tai keskiympyrällä, jonka keskipiste on kentän keskipiste. Pääty-ympyröitä mahtuu ratsastuskentälle tavallisesti kaksi samanaikaisesti, ja esimerkiksi opetusryhmä voidaankin jakaa ratsastamaan kahdelle eri ympyrälle. Ympyröillä ratsastetaan erilaisia harjoituksia tehden usein monta kierrosta.
Voltti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voltti on pieni säännöllinen ympyrä, jonka halkaisijaksi saatetaan määritellä 6, 8 tai 10 metriä. Kymmenmetrinen voltti yltää tavallisen kokoisella ratsastuskentällä pitkän sivun uralta pituushalkaisijalle. Ympyröistä poiketen voltteja ratsastetaan tavallisesti yksittäisinä harjoituksina, koska varsinkin pienet voltit vaativat hevoselta notkeutta ja rasittavat sitä toispuolisesti. Voltin voi ratsastaa missä kohti kenttää tahansa, usein kulmaan tai lyhyen tai pitkän sivun puoliväliin.
Kahdeksikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahdeksikko on joko ympyräkahdeksikko tai volttikahdeksikko. Ympyräkahdeksikossa siirrytään pääty-ympyrältä toiselle aina kentän keskipisteessä, volttikahdeksikossa voltilta toiselle yleensä kentän pituushalkaisijan kohdalla. Kahdeksikon keskipisteessä hevonen suoristetaan, sitten vaihdetaan suunta.
Ympyrän vaihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ympyrän vaihto pääty-ympyrältä toiselle ratsastetaan kuten kahdeksikossa.
Ympyrä leikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ympyrä leikkaa tarkoittaa suunnanmuutosta ympyrällä ratsastamalla kuin puolet volttikahdeksikosta ympyrän sisällä. Tällöin suunta vaihtuu ympyrän keskipisteessä, jossa hevonen suoristetaan.
Kiemuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiemurauria ratsastetaan joko loivina pitkällä sivulla (kaviouran sisäpuolelle ja takaisin) tai radan poikki pitkältä sivulta toiselle. Niillä hevosta asetetaan ja taivutetaan vuorotellen eri suuntiin. Loivaa kiemurauraa käytetään paljon vastalaukkaharjoituksena. Kouluratsastusohjelmissa loiva kiemura ratsastetaan radan pitkältä sivulta joko kentän keskipisteeseen (10 metriä uran sisäpuolelle) tai puoleenväliin keskihalkaisijaa kohti (5 metriä uran sisäpuolelle).
Täyskaarto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täyskaarto on suunnanvaihdostapa, joka ratsastetaan lähtemällä voltille ja suuntaamalla sen puolivälistä etuviistoon uralle.
Vastakaarto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vastakaarto on suunnanvaihdostapa, joka ratsastetaan samanmuotoisena kuin täyskaarto mutta toiseen suuntaan: uralta suunnataan viistosti kentän keskustaa kohti ja kaarretaan sitten voltin puolikkaana takaisin uralle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Ratsastajainliitto ry: Ratsastusradan tiet (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ratsastusradan tiet Wikimedia Commonsissa
