Proomuemälaiva
Proomuemälaiva on osa kuljetusjärjestelmää, jossa tyhjät moottorittomat proomut hinataan mahdollisimman lähelle tavaran tuottajaa ja lastatut proomut hinataan merelle, jossa ne nostetaan tai uitetaan proomuemälaivaan. Proomuemälaiva kuljettaa proomut meren tai valtameren yli ja purkaa lastinsa mereen, josta proomut hinataan lähelle tavaran vastaanottajaa.
Vanhin proomuemälaivajärjestelmä on LASH (lighter aboard ship). Järjestelmän kehitti ja patentoi yhdysvaltalainen Jerome Goldman ja hänen yhtiönsä LASH-System Inc. Ensimmäisinä LASH-emälaivoja tilasivat vuonna 1967 Prudential Grace Line ja Pacific Far East Line -varustamot, yhteensä 11 emälaivaa. Muutamaa vuotta myöhemmin tulivat SEABEE ja BACAT (barge carrying catamaran) -järjestelmät. Niitä seurasivat Tonava-Meri proomut. Eri järjestelmien käyttämät proomut ovat eri kokoisia ja ne ovat siten vaihtokelpoisia vain saman järjestelmän proomujen kanssa.
Järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tällainen yksikkökuljetusjärjestelmä ei vaadi tavaran välilastauksia ja järjestelmä soveltuu sisävesille, jokiin ja rannikkoväylille. Proomut voidaan lastata ja purkaa normaalina työaikana. Järjestelmän kallein osa, proomuemälaiva, ei tarvitse satamien laituripaikkoja ja voi olla suuren osan ajasta liikkeellä, koska proomun siirto laivaan on paljon nopeampaa kuin tavaran lastaus proomuun. Tällainen kuljetusjärjestelmä ei tarvitse hienoja ja kalliita satamia, vaan riittää kun tavaraa on tarpeeksi paljon kuljetettavaksi.
Koska proomut joutuvat emälaivan liikkuessa merenkäynnissä olemaan täyteen lastattuina pukkien varassa, niistä pitää tehdä lujarakenteisia. Niiden rakenteiden mitoitus vastaa kaksi kertaa pidempää tavanomaista sisävesiproomua. Järjestelmän ongelmana ei ole se, että emälaivan pitää kuljettaa mukanaan kymmeniä tonneja terästä proomua kohti. Suurin ongelma on järjestelmän kallis hankintahinta: tarvitaan emälaiva, kolme proomusarjaa ja hinaajia. Toinen ongelma on se, että vesien ollessa jäässä tarvitaan jokin toinen kuljetusjärjestelmä. Kuljetuskustannuksia nostaa sekin, jos hinaaja mahtuu kanavien sulkuihin vain yhden proomun kanssa.
Emälaivan lastaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eri emälaivajärjestelmissä käytetään erilaisia lastaustapoja, joko nostetaan proomuja nosturilla tai upotetaan emälaiva syvemmälle. Uittamalla lastattavissa (float on – float off) emälaivoissa käytetään kahta eri menetelmää. Emäalus voidaan upottaa niin syvään, että proomut voidaan uittaa sen kannelle tai kannelta pois. Laivaa nostettaessa proomut sitten telakoituvat sen kannelle.
Toinen mahdollisuus on täyttää ruuma vedellä ulkopuolisen veden tasoon ja uittaa proomu laivaan tai laivasta keulassa tai perässä olevan vesitiiviin portin kautta. Pumpattaessa vesi pois ruumasta proomut telakoituvat kantta vasten. Uittamalla lastattava proomuemälaiva on rakenteeltaan yksinkertainen, varmatoiminen ja halpa rakentaa.
Proomuemälaivoissa, joihin proomut lastataan nosturilla (esimerkiksi LASH), on koko kannen mitalla liikkumaan pystyvä nosturi. Toinen vaihtoehto on perässä oleva nostolava, jolta proomut siirretään laivan läpimeneville kansille kiskoja pitkin rullavaunujen avulla. Tällaista lastaustapaa käyttävät SEABEE-emälaivat.
LASH[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
LASH-proomu on suorakulmainen teräksinen tai lujitemuovinen laatikko, joka on 18,75 metriä pitkä, 9,50 m leveä ja 3,96 m korkea. Proomuissa on kaksoispohja ja kaksoisseinämä ainakin päädyissä. Teräsproomu, joka painaa 85 tonnia, voi kuljettaa noin 370 tonnin lastin. Kuljetuksen ajaksi proomut suljetaan kolmella luukulla ja proomuletka kiristetään vinssien avulla yhteen hinauksen ajaksi. Kun proomuja lastataan ruumaan neljään kerrokseen päällekkäin ja kannelle kahteen kerrokseen, mahtuu 260 metriä pitkään ja 32 m leveään proomuemälaivaan yli 80 proomua.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Harri Hiisivuori: LASH-laivaan tutustumassa. Navigator 1973:1 s. 21, 42–44.
- Veikko Koskivirta: Proomuemälaiva – yksikkökuljetusjärjestelmä sisävesiltä valtamerille. Navigator 1977:10 s. 20–21.