Polttoainelämmitin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Polttoainelämmitin Volkswagen 1303:ssa.

Polttoainelämmitin eli polttoainekäyttöinen lisälämmitin on laite, joka käyttää ajoneuvon polttoainetta lämpöenergian tuottamiseen ja se ottaa toimintaansa tarvittavan virran ajoneuvon akulta.[1] Polttoainekäyttöisiä lämmittimiä käytetään ajoneuvojen moottorin ja ohjaamon lämmittiminä, niin esilämmitystarkoituksessa kuin ajon aikaisina lisälämmittiminä.

Polttoainelämmitin yleisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottorin esilämmitykseen tarkoitetun polttoainekäyttöisen lämmittimen lämmitysteho on noin kymmenkertainen verrattuna tavanomaiseen sähkökäyttöiseen esilämmitinvastukseen. Suuren tehon vuoksi lämmitysaika on lyhyt, kovillakin pakkasilla enintään 30 minuuttia. Lisälämmittimen tyypillinen polttoaineenkulutus on 0,3–0,7 litraa tunnissa. Polttoaineen palaessa syntyy hiilidioksidia, mutta polttoainelämmittimien muut päästöt ovat vähäisiä.[2][3]

Polttoainelämmittimen voi ajastaa käynnistymään tiettyyn aikaan ohjaamoon integroidusta ohjauspaneelista tai sitä voi käyttää kauko-ohjaimella. Sitä voidaan käyttää myös ajon aikaisena ajoneuvon lisälämmittimenä, mikäli moottorin tuottama lämpö ei yksin riitä.[4]

Polttoainelämmitintyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polttoainekäyttöiset lämmittimet voidaan jakaa ilmaa ja vettä lämmittäviin laitteisiin.

Ilmalämmitin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmalämmitin lämmittää ajoneuvon ohjaamon ilmaa. Se käyttää lämmittämiseen ajoneuvon polttoainetta ja toimii erillään moottorinlämmittimestä. Se voi imeä lämmitettävän ulkoilmasta tai kierrättää ohjaamon sisäilmaa. Lisäksi sitä voi käyttää tavallisena ohjaamotuulettimena.[1]

Vesilämmitin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polttoainekäyttöinen lisälämmitin on ajoneuvon polttoaineella toimiva moottorinlämmitin, jolla lämmitetään moottorin jäähdytinnestettä. Moottorin jäähdytinnesteen lämmettyä riittävästi laitteen ohjaus käynnistää ajoneuvon ohjaamon tuuletuksen, jolloin ohjaamokin lämpenee.[4] Myös vesilämmittimistä voi löytyä ohjaamon tuuletusominaisuus kesäkäyttöä varten.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Huipputekniikalla lisää mukavuutta ja turvallisuutta KHP-myynti. Arkistoitu 13.8.2012. Viitattu 14.10.2010.
  2. Lisälämmittimen päästöt Helsingin Sanomat. 27.3.2009. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 14.10.2010.
  3. a b Polttoainekäyttöiset lämmittimet 26.9.2007. Tekniikan Maailma. Viitattu 22.2.2021.
  4. a b Auto lämpimäksi napin painalluksella Koeajo.tv. Arkistoitu 30.6.2007. Viitattu 14.10.2010.