Ohjelmointiparadigma
Ohjelmointiparadigma on ohjelmointikielen taustalla oleva perustavanlaatuinen tapa ajatella ja mallintaa ohjelmointitehtävän ratkaisu. Paradigma on tyyli tai tapa toteuttaa tietokoneohjelma.[1] Paradigmat eivät ole toisiaan pois sulkevia: yksittäinen ohjelma voi käyttää useita paradigmoja.[1]
Ohjelmointiparadigmat eroavat toisistaan siinä, millaisista eri osista ohjelma rakentuu (esim. olioista, funktioista, muuttujista jne.) ja miten kontrollin ja laskennan eteneminen esitetään. Jotkin ohjelmointikielet voivat tehdä tietyillä paradigmoilla ohjelmoinnista helppoa mutta ei toisilla. Kieli voi tukea useitakin paradigmoja, jolloin sen sanotaan olevan moniparadigmainen.
Paradigmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tärkeimpiä ohjelmointiparadigmoja ovat:[3]
- Proseduraalinen ohjelmointi
- Olio-ohjelmointi
- Funktionaalinen ohjelmointi
- Logiikkapohjainen ohjelmointi
- Rinnakkaisohjelmointi
Paradigmat voidaan hahmottaa myös lajikkeina:
- Deklaratiivinen ohjelmointi sisältää funktionaalisen ohjelmoinnin lajikkeen
- Imperatiivinen ohjelmointi sisältää proseduraalisen ohjelmoinnin lajikkeen
- Strukturoitu ohjelmointi sisältää olio-ohjelmoinnin lajikkeen
- Epärakenteellinen ohjelmointi kuten BASIC
Muita paradigmoja:
- Geneerinen ohjelmointi, metatyypeillä toteutettavat algoritmit
- Tapahtumapohjainen ohjelmointi, emittereihin ja kuuntelijoihin perustuvat asynkroniset tapahtumat
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Programming Paradigms cs.lmu.edu. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Peter Van Roy: Programming Paradigms: What Every Programmer Should Know (PDF) info.ucl.ac.be. Viitattu 23.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Ohjelmointiparadigmat, Turun yliopisto, Ohjelmoinnin jatkokurssi (Kevät 2006), luentokalvot
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Programming Paradigms for Dummies: What Every Programmer Should Know (PDF) (englanniksi)
