Mstislav

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mstislav I Suuri (ven. Мстислав Владимирович Великий ) (1. kesäkuuta 107614. huhtikuuta 1132 Kiova) oli Kiovan Venäjän ruhtinas seitsemän vuoden ajan vuosina 11251132. Hän oli edellisen ruhtinaan Vladimir Monomahin vanhin poika. Norjan saagoissa Mstislavista kerrotaan nimellä Harald, mikä viitannee hänen äidinisäänsä Englannin kuningas Harald II:een.

Mstislav I:n rakennuttama Pyhän Nikolain katedraali Novgorodissa. Kirkossa on Mstislavin sukua kuvaavia freskoja 1100-luvulta

Ennen nousuaan Kiovan ruhtinaaksi kruununperillinen Mstislav hallitsi Novgorodia 1088-1093 ja 1095-1117. Sen jälkeen hän oli Monomahin kanssahallitsija Dnieprin Belgorodissa ja peri Kiovan kruunun isänsä kuoltua 1125. Hän rakennutti Novgorodiin lukuisia kirkkoja; näistä Pyhän Nikolain katedraali (1113) ja Pyhän Antoniuksen luostarin kirkko (1117) ovat säilyneet nykypäivään. Hän rakennutti kirkkoja myös Kiovaan ja sen ympäristöön.

Mstislavin elämä oli jatkuvaa sodankäyntiä. Hän taisteli kumaaneja (1093, 1107, 1111, 1129), virolaisia (1111, 1113, 1116, 1130), liettualaisia (1131) ja Polotskin ruhtinaskuntaa vastaan (1127, 1129). Vuonna 1096 Mstislav löi setänsä Oleg Tšernigovin Kolokša-joella, mistä alkoi vuosisatojen vihanpito sukuhaarojen välillä. Mstislav oli viimeinen yhtenäisen Kiovan Rusin hallitsija, sillä hänen kuolemansa jälkeen valtakunta hajaantui.

Vuonna 1095 Mstislav nai Ruotsin prinsessa Kristiinan, kuningas Inge I:n tyttären. Heidän 10 lapsestaan monet nousivat merkittäviin asemiin. Kristiinan kuoltua 1122 Mstislav nai uudelleen ja sai vielä kaksi jälkeläistä.

Kiovan vaakuna Edeltäjä:
Vladimir Monomah
Kiovan ruhtinas
11251132
Seuraaja:
Jaropolk II
Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.