Mikrosiru

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee eläinten tunnistamissovellusta. Mikropiiristä ja prosessorista on erilliset artikkelit.

Mikrosirua käytetään eläinten tunnistamiseen. Siru on n. 1 cm pituinen, 2 mm paksuinen lasi- tai muovikapseli. Siihen on tallennettu yksilöllinen koodi, joka luetaan erityisellä lukulaitteella ihon läpi. Mikrosiru ei lähetä säteilyä tms. Siru laitetaan neulanpistolla paikoilleen. Lemmikkieläimille siru pistetään kaulan vasemmalle puolelle, samoin hevosille. Asettaminen sujuu yleensä rutiinitoimenpiteenä ilman rauhoitusta rokotuksen tavoin. Mikrosiruja pistävät eläinlääkärit tai kasvattajajärjestöjen kouluttamat ja valtuuttamat merkitsijät. Näitä on ainakin Kennelliitolla ja hevosjärjestöillä. Eksoottisten eläinlajien kaupassa varma tunnistusmenetelmä estää salakauppaa. Mikrosirun koodi on numerosarja, joka liitetään eläimen rekisteriin tai muuhun asiakirjaan viivakoodina ja numerona. Euroopassa on yleisesti käytössä ISO-standardin mukainen mikrosiru, joka voidaan lukea kaikilla yleisesti käytössä olevilla lukulaitteilla. Näitä on eläinlääkäreillä, tullilla, monilla kasvattajilla sekä näyttelyjärjestäjillä. Maailmalla on muitakin sirujärjestelmiä. Yleisesti näyttelysäännöissä sanotaan, että näin merkityn eläimen omistajalla pitää olla oma lukulaite, joka pystyy lukemaan kyseisen sirun. Sirut voivat joskus liikkua ihon alla tai lakata toimimasta. Löytöeläin voidaan myös usein tunnistaa mikrosirun avulla, jos omistajan tiedot löydetään eläin- ja omistajatietokannasta. Näitä tietokantoja ovat esimerkiksi Kennelliiton tietokanta, Kissaliiton tietokanta, Turvasiru.fi sekä Siruhaku.fi -verkkopalvelu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lifechip esite [1]
  • Suomen Kennelliitto / mikrosirut [2]