Matemaattinen induktio
Matemaattinen induktio on matemaattinen todistusmenetelmä, joka kuuluu matemaattisen algebran päähaaraan.
Matemaattinen induktio perustuu induktioperiaatteeseen, jolla todistetaan luonnollista lukua
koskeva väite todeksi kaikilla luvun
arvoilla. Teknisesti induktiotodistus koostuu kolmesta vaiheesta:
- Perusaskel
- Osoitetaan esimerkin kautta, että
on tosi
- Osoitetaan esimerkin kautta, että
- Induktioaskel
- Induktio-oletus: oletetaan, että
on tosi arvolla 
- Induktioväite: väitetään, että
tosi arvolla 
- Todistus: todistetaan, että induktio-oletuksesta seuraa induktioväite
- Induktio-oletus: oletetaan, että
- Johtopäätös
- Induktioaskeleessa todistettiin, että
on tosi aina seuraavalla luvun
arvolla. Koska
on tosi, niin myös
on tosi kaikilla luonnollisilla luvuilla
.
- Induktioaskeleessa todistettiin, että
Toisin kuin induktiivisessa päättelyssä, matemaattiseen induktioon ei sisälly Humen ongelmaa, sillä matemaattinen induktio on rekursioon perustuvaa todistamista eli pätevää deduktiivista päättelyä. Todistus perustuu rekursiorelaation avulla määriteltyyn äärettömän joukon säännönmukaisuuteen, joka todistuksessa yleistetään koko joukkoon, esimerkiksi luonnollisten lukujen joukkoon. Matemaattinen induktio voidaan myös samaistaa täydellisen induktion kanssa, sillä siinä käydään rekursiivisesti kaikki mahdolliset yksittäistapaukset läpi.[1][2]
Esimerkki [muokkaa]
Todistetaan oikeaksi kaava
- Perusaskel:
- Näytetään, että
pätee: 
- Näytetään, että
- Induktioaskel:
- Induktio-oletus:
on tosi. (Varmaksi tiedetään jo siis
paikkansapitävyys.) - Induktioväite:
on tosi. Toisin sanoen 
- Induktio-oletuksen nojalla voidaan tehdä sijoitus
, jolla yhtälön vasen puoli saadaan muotoon 
- Jos tämä voidaan esittää samassa muodossa kuin induktioväitteen oikea puoli, niin induktiotodistus on saatettu loppuun. Induktioväite on tosi, koska

- Induktio-oletus:
- Johtopäätös:
- Tästä siis seuraa, että kaava pätee arvolla
. Kaavan todettiin alussa pitävän paikkansa, kun
. Näiden kahden seurauksena kaava pitää paikkansa myös arvoilla 
- Tästä siis seuraa, että kaava pätee arvolla
Katso myös [muokkaa]
- Induktiivinen päättely (yksittäisestä tapauksesta yleiseen tapaukseen)
- Deduktiivinen päättely (yleisestä tapauksesta yksittäiseen tapaukseen)
Lähteet [muokkaa]
on tosi
on tosi arvolla 



on tosi. Toisin sanoen
, jolla yhtälön vasen puoli saadaan muotoon

. Kaavan todettiin alussa pitävän paikkansa, kun
. Näiden kahden seurauksena kaava pitää paikkansa myös arvoilla 