Kotitalous
Kotitalous on yksityistalouden muodostama talousyksikkö, ruokakunta tai oppi arkiaskareista, muun muassa ruoanlaitosta ja siivoamisesta.
Kotitalous oppiaineena [muokkaa]
Kotitalous arjen hallintaa harjoittava taito- ja taideaine, se on osaltaan myös yhteiskunnallista kasvatusta. Toiminnallisena oppi-aineena se valmentaa toimimaan yhteisön vastuullisena jäsenä.
Kotitalouden oppiaineessa tasa-arvolla, osallisuudella ja osallistamisella on erityinen merkitys. Kotitaloudessa kehitetään tiimityötaitoja, koska oppilaat toimivat yleensä ryhmissä, joissa työnjako perustuu yhteisen neuvottelun perusteella syntyneeseen sopimukseen. Sosiaalisten taitojen lisäksi oppilas kehittää ja käyttää kehollis-kinesteettistä, loogis-matemaattista sekä kielellistä lahjakkuuttaan sekä käyttää monipuolisesti eri aistejaan. Oppiaine tarjoaa eri tavoilla oppiville oppilaille erityisen tasa-arvoiset puitteet kehittyä ja kokea onnistumista. Tämä lisää nuorten itseluottamusta, omatoimisuutta, viihtyvyyttä ja hyvinvointia kouluyhteisössä sekä parantaa heidän selviytymistään omassa arjessaan.
Kaikille yhteisenä oppiaineena annettavan kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyö- ja yhteiskuntavalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Keskeiset sisältöalueet ovat perhe ja yhdessä eläminen, ravitsemus ja ruokakulttuuri, kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta, koti ja ympäristö.
Oppiaineena sitä opetetaan peruskoulun luokilla 7-9. Pakollista kotitaloutta on kolmen vuosiviikkotunnin verran, jotka opetetaan yleisesti seitsemännellä vuosiluokalla. Yleisesti sen jälkeen oppiaine on valinnainen 8. ja 9. luokalla. Ennen kotitalouden yhteydessä oli myös 9. luokalla pakollinen yhden vuosiviikkotunnin laajuinen perhe- ja kuluttajakasvatus.
Kotitalous on oppiaine myös ammattikouluissa sekä joissakin lukioissa[1], vaikkakaan pakollista, valtakunnallisesti määriteltyä kotitaloutta lukioissa ei ole.
Yliopisto-oppiaineena kotitaloustiedettä voi opiskella Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa sekä Itä-Suomen yliopiston Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston Savonlinnan kampuksella. Oppiainetta voi lukea tähdäten opettajan pätevyyteen, mutta myös ilman opettajaksi aikomista.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Lukiodiplomi – kotitalous. Opetushallitus, 2007. ISBN 978-952-13-3244-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.4.2008).
Kirjallisuutta [muokkaa]
Opaskirjallisuutta:
- Göös, Riitta-Liisa: Arkielämän ABC. Rengaskirja. Helsinki: Opetushallitus, 2002 (4. painos 2007). ISBN 952-13-1296-3.
- Jarski, Rosemarie: Kuinka ananas kuoritaan: Kodin kaikki kaikesta. (Tying the perfect parcel: Everything you should know how to do, 2006.) Kuvitus: Milena Jarski. Suomentanut Joel Kontro. Helsingissä: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22378-8.
- Pitkänen, Nina: Himasta: Käsikirja itsenäiseen elämään. Kuvitus: Matti Pikkujämsä. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-19380-5.
- Suorsa, Jaana: Köyhän kirja: Pihin ekologiaa. Helsinki: Like, 2008. ISBN 978-952-01-0200-5.