Kotisivuvalvonta
Kotisivuvalvonta on yritysten käyttöön yleistynyt internetsivujen turvapalvelu kotisivujen tai web-sovellusten saavutettavuuden varmistamiseksi asiakkaan näkökulmasta. Yritykset käyttävät kotisivuvalvontaa usein varmistamaan, että heidän sivustonsa ovat elossa ja vastaavat sivuvierailijoiden kutsuihin eivätkä ole kaapatut tai hakkeroidut.
Kotisivuvalvontaa tarjoavat yritykset simuloivat asiakkaidensa internetsivujen sivuvierailijoita. "Pollaus" eli itse valvonta tapahtuu usein yhtäaikaisesti useilta eri palvelimilta, jotka vikasietoisuuden varmistamiseksi sijaitsevat yleisimmin useissa eri maantieteellisissä sijainneissa. Automatisoidut valvontatyökalut lähettävät hälytyksiä, kun kotisivut tai niiden osat eivät toimi tai toimivat puutteellisesti. Tämä mahdollistaa webmasterin eli verkkovastaavan toimenpiteet ongelman korjaamiseksi.
Miksi?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskisuurille eurooppalaisyrityksille tehdyn kyselyn mukaan[1] ne menettävät erilaisten IT-ongelmien takia useita satojatuhansia euroja vuositasolla. Kotisivuvalvonta on ensisijaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että yrityksen internetsivu on käyttäjiensä saatavilla ja tietoliikennekatkokset minimoidaan. Käyttäjät jotka luottavat internetsivujen tai web-sovellusten toimivuuteen turhautuvat ja jopa lopettavat sivu- tai sovelluskäytön jos palvelu ei toimi luotettavasti. Valvonta seuloo monia web-sovelluksien toimivuuden kannalta tärkeitä ominaisuuksia, kuten internetyhteyden olemassaoloa, verkkotunnuksia, tietokantayhteyksien olemassaoloa, kaistaa ja lukuisia tietokoneresursseja. Yleisimmin valvotut ominaisuudet ovat saavutettavuus ja vastausaika sekä ylhäälläoloaika, mutta jatkuvuus ja luotettavuusmittaukset ovat kasvattaneet suosiotaan.
Sisäinen tai ulkoinen valvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kotisivuvalvontaa on olemassa niin sisäistä kuin ulkoista suhteessa yrityksen palomuuriin. Sisäinen valvontaa tuotetaan tätä tarkoitusta varten luoduilla erikoisjärjestelmillä, joita isoilla yrityksillä ja liikelaitoksilla on käytössään. Ulkoista valvontaa käyttävät usein pienet yritykset, joiden palvelut sijaitsevat usein vähemmän vikasietoisissa palvelinsaleissa tai kokonaan asiakkaan vastuulla olevilla dedikoiduilla palvelmilla.
Vaihtoehtoisia protokollia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kotisivuvalvonta voi tarkastaa HTTP sivuja, HTTPS, FTP, SMTP, POP3, IMAP, DNS, SSH, Telnet, SSL, TCP ja PING-metodeja. Saatavilla olevat valvontapalvelut tarkkailevat internetsivuja minuutista tuntiin kattavalla taajuudella.
Satelliitit ympäri maailman[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kotisivuvalvontapalveluilla on usein tarkastuspisteitä eli satelliitteja eri mantereilla ympäri maailman esimerkiksi USA:ssa, Euroopassa, Aasiassa, Australiassa jne. Useilla satelliiteilla useissa eri maantieteellisissä sijainnissa kotisivuvalvonta pystyy päättelemään onko asiakkaan palvelin saavutettavissa kaikilta mantereilta yli internetin.
Valvontatyylit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
On olemassa kaksi kotisivuvalvonnan päätyyppiä
- Suomenkieliseltä nimeltään "aktiivinen valvonta"
- Suomenkieliseltä nimeltään "passiivinen valvonta"
Hälytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verkkosivujen ongelmista annetut hälytykset ovat useimmiten kiireellisiä, ja siksi niiden antamiseen käytetään pääsääntöisesti korkean saavutettavuuden viestintää, kuten RSS-syötteitä, tekstiviestejä, sähköpostia jne.