Keskustelu:Voi

Artikkeli antaa kovin yksipuolisen kuvan voista pelkästään meijerituotteena. Voita voi valmistaa kuka tahansa, kellä on mahdollisuus hankkia rasvaista maitoa. Kommentin jätti 80.75.107.170 (keskustelu) 2. marraskuuta 2011 kello 13.03

"Maassa kypsyttäminen"

"Suomessa voi maustettiin valkosipulilla ja kätkettiin maahan maustumaan". Tämä ei todellakaan vaikuta uskottavalta, vaikka yksittäinen nettilähde sitä väittääkin.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 10.30 (EEST)

Väite, että voihin lisättäisiin aromeja ja säilöntäaineita

Artikkelin jondannossa luki lähteettömänä, että voihin voihin voidaan joskus lisätä säilöntäaineita ja aromeja. Tämä on faktisesti tietenkin totta, koska ihan mihin tahansa ruoka-aineeseen tai vaikka pesupulveriin voidaan lisätä "joskus" em. aineita. Siinä ei olisi kuitekaan mitään järkeä sen vuoksi, koska voi sisältää vain kolmisen prosenttia epästabiilieja ja siten nopeasti härskiintyviä monityydyttämättömiä rasvahappoja ja lähes 70 % stabiileja tyydyttyneitä rsvahappoja, joilla on erinomaisen pitkä luontainen säilyvyys. Voita voidaankin säilyttää huoneenlämmössä jopa kolme viikkoa, kunhan se on pakattu ilmatiiviisti. Ja tänään 17.12. ostettu Arlan vähsuolainan (0,8 %) voi säilyy jääkaapissa 17.4 asti eli kokonaiset neljä kuukautta. Voi on lisäksi tunnettu luontaisesta herkullisesta aromistaan, toisin kuin margariini, johon lisätään aromeja.86.115.175.214 17. joulukuuta 2020 kello 01.13 (EET)

Tilastokeskuksen kulutusluvut

Poistin tekstistä tilastokeskuksen antamat kulutusluvut, koska ne ovat aivan liian epätarkkoja. Ne perustuvat kotitalouksien edustajien haastatteluun eli ihmiset arvioivat siinä millaisia määriä ovat syöneet. Tilastokeskuksen voin kulutusluvuista on unohtunut sen vuoksi keskimäärin 43 prosenttia, jos sitä vertaa Luonnonvarakeskuksen tilastoimaan voin todelliseen kulutukseen. (LUKE:n luku sisältänee myös hävikin, mutta se ei ole oleellista tässä, koska voilla on niin hyvä säilyvyys.)46.132.37.174 28. heinäkuuta 2023 kello 08.31 (EEST)

Johdannon virheet

Savir muokkasi johdantoa uusiksi 11.1.24 siten, että siihen tuli virheellisyyksiä ja se muuttui liian Suomi-keskeiseksi. Yritin korjata asiaa, mutta hän ryhtyikin muokkaussotaan.

1. "Voi on lehmänmaidosta kirnuamalla valmistettu ravintorasva." (Voita voidaan valmistaa myös esimerkiksi vuohenmaidosta)

2. "Perinteinen hapatettu voi valmistetaan kermasta." (Kaikki voi valmistetaan kermasta, ei vain perintienen voi.)

3. Johdannon viittaukset siitä, millaista voita maailmalla yleensä kulutetaan (esim. suolatonta) korvattiin lauseella "Suomalainen voi on yleensä maustettu suolalla."

4. S. poisti myös maininnan voinvalmistuksen sivutuotteista (kirnupiimä, kirnumaito), vaikka esim kirnupiimä oli ennen oleellinen osa suomalaista ruokakulttuuria.88.194.7.80 11. tammikuuta 2024 kello 12.09 (EET)

Johdannossa oli viitteistettyä tekstiä, jonka paikka on alempana osioissa. Muokkaan johdannosta tänään artikkelin sisällön mukaisen tiivistelmän ja tarkistan tietojen oikeellisuuden. Savir (keskustelu) 11. tammikuuta 2024 kello 12.27 (EET)