Keskustelu:Vihtori Kosola

Artikkelissa on pahoja virheitä. Kosola oli vahva kansanliikkeen johtaja, eli hyvä puhuja ja ihmisjoukkojen liikkeelle saaja. Hän jäi "keulakuvaksi" vasta IKL:n parlamenttitoiminnan aikana. "Sairaalaan vetäytyminen" on todella epärelevantti väite, sillä olihan Kosola 1930 näyttävästi esillä mm. talonpoikaismarssin vastaanotossa Tuomiokirkon portailla - presidentti Relanderin ja pääministeri Svinhufvudin rinnalla. Hän osallistui 1930 myös lukuisiin valtiojohdon kanssa käytyihin neuvotteluihin, vaikka ei siinä lajissa ilmeisesti ollut kovin taitava. Hänellä oli toki alkoholiongelmansa, mutta sillä ei ollut juurikaan merkitystä ennen lapuanliikkeen lakkautusta ja IKL:n perustamista. Kosolalla ei ollut IKL:ssa "virallista" asemaa, mikä osin johtui myös aatteellisista syistä - Kosolalla oli "kansan antama mandaatti", eli hän ei tarvinnut mitään "nimityksiä".

Risto Laine www.vapaamielisteklubi.fi ylläpitäjä Kommentin jätti 62.220.224.153 (keskustelu – muokkaukset).

Tiedot keulakuvallisuudesta ja sairaalaan vetäytymisestä ovat Siltalan kirjasta Lapuan liike ja kyyditykset. --ML 26. marraskuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

Vastaus ML:lle

En sanonutkaan tiedon olevan virheellinen, vaan epärelevantti (näin lyhyessä katsauksessa). Artikkelin väliotsake on "Lapuan liikkeen johtoon", ja sitä seuraava ensimmäinen kappale kertoo Kosolan osuudesta lapuanliikkeen syntyyn 1929, seuraava kappale on kritisoimani - "Monien mielestä Kosola toimi Lapuan liikkeessä vain keulakuvana. Lapuan liikkeen ollessa voimakkaimmillaan kesällä 1930, Kosola hermoili tilannetta ja vetäytyi sairaalaan." - ja sitten artikkelissa siirrytäänkin jo Mäntsälän kapinaan!

Kosola ei kuulu ihailemieni henkilöiden listaan, mutta kyllä moinen yksinkertaistaminen on historian vääristämistä. Kyse on sentään ihmisestä, joka aatteillaan, puhujankyvyillään ja ahkeruudellaan sai yli puolet Suomesta porvareista liikkeensä taakse, enkä nyt tarkoita IKL:ää, vaan Kokoomuksen, Maalaisliiton ja RKP:n kannattajia ja merkkihenkilöitä ympäri Suomen alkuvuodesta 1930 kevääseen 1932.

Kosola oli alkoholisti, mutta niitä riitti silloin sekä virallisessa että epävirallisessa valtiojohdossa runsaasti muitakin - aivan kuin nykyäänkin. Kosola oli myös ulkopuolisille vaikutuksille altis, mikä on oppimattomalle maanviljelijälle ymmärrettävää, kun hänen ympärillään pyöri jo 1930 alkutalvesta lähtien puolet Helsingin äärioikeistoa (Kai Donner ym. ym.)

Kosola (lapualaisesikuntineen) oli kiistämätön ja aito kansanliikkeen liikkeelle paneva voima Mäntsälän kapinaan asti. Sen jälkeen "kansanliike" kiellettiin ja tilalle astui IKL-järjestö. Tässä vaiheessa johton painopiste siirtyi pääasiassa Helsingin oikeistolle ja Kosolalle jäi vain keulakuvan asema. Kuten aiemmin sanoin, ei hänen ideologiansakaan sallinut muodollista asemaa rekisteröityneessä puolueessa. Ja alkoholismikin alkoi jo tehdä todellista tuhoaan hänen toimintakyvylleen.

Siltala on aivan oikein maininnut Kosolan inhimillisistä heikkouksista ja sairaalareissusta 1930 satojen sivujen kirjassaan. Tässä Wikipedian tyngässä viittaus on kuitenkin epeärelevantti ja suorastaan ammattitaidottomuutta osoittava. Risto Laine Kommentin jätti 62.220.224.153 (keskustelu – muokkaukset).

Vihtori Kosolan syntymäpäivä?

Huomasinpa tällaisenkin mielenkiintoisen seikan: Suomen Kansallisbiografian mukaan Vihtori Kosola syntyi 10. heinäkuuta 1884; Jaakko Korjuksen kirjoittaman elämäkerran Vihtori Kosola: legenda jo eläessään mukaan syntymäpäivä taas on 28. heinäkuuta 1884. Kumpikohan pitää paikkansa? Tämä asettaa epäilyksen alaiseksi näiden lähteiden luotettavuuden muutenkin. --Risukarhi 3. kesäkuuta 2011 kello 13.47 (EEST)

Vihtori Kosola itse piti 28.7.1884 oikeana, tutkittuaan kirjansa vuoksi Härmän kirkonkirjoja, hänen äitinsä Maria piti 10.7.1884 oikeana. Lapuan kirkonkirjoissa oli 21.7.1885. Nämä tiedot löytyvät Vihtori Kosolan kirjasta: Viimeistä piirtoa myöten: Muistelmia elämäni varrelta. Anna O 7. kesäkuuta 2011 kello 22.11 (EEST)

Jos oikea syntymäpäivä ei ole myöhemminkään selvinnyt, tuosta epäselvyydestä voisi jollain tavoin mainita artikkelissa. Voi laittaa vaikka syntymäajan perään alaviitteen, jossa lähteeseen viitaten selostaa eri vaihtoehdot. Artikkelissa Bruno Salmiala jouduin aikanaan tekemään vastaavalla tavalla syntymäpaikan kanssa, joka oli yhdessä lähteessä Gävle ja toisessa Pietari. --Risukarhi 8. kesäkuuta 2011 kello 11.34 (EEST)

Onko tämä bluffia vai eri henkilö?

Mikä lie blogi jossa muu tuntuu olevan järkeenkäypää paitsi Vihtori Kosolan nimi [1] ? --Höyhens 20. marraskuuta 2011 kello 18.56 (EET)

Ei tuo kyllä sama Kosola voi olla. Lapuan Vihtori Kosola ei ollut varmasti koskaan demari eikä tietääkseni toimittajakaan eikä sitä paitsi asunut vuonna 1906 Tampereella. Olisiko vaan joku täyskaima tai sitten bloginpitäjän sekaannus? --Risukarhi 20. marraskuuta 2011 kello 19.06 (EET)

Bloginpitäjän typo. Pitäisi olla Vihtori Kosonen. Lehti on Historiallisessa sanomalehtiarkistossa (Oikeus).  –Kommentin jätti 87.93.11.104 (keskustelu) 20. marraskuuta 2011 kello 19.54‎

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Löysin tällaisen, jossa joku on tehnyt valmiiksi varsin hyvän artikkelin kiistellystä henkilöstä. En itse ole tehnyt artikkelille mitään, mutta nähdäkseni se on sen verran kattava että kannatan lupaavaksi.--Kirkhakkinen 9. marraskuuta 2011 kello 16.17 (EET)

Käy. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 9. marraskuuta 2011 kello 19.43 (EET)

Olen laajentanut ja viitteistänyt tätä taannoin kohtuullisessa määrin. Harkitsin jossain vaiheessa itsekin artikkelin ehdottamista lupaavaksi (ks. oma keskustelusivuni), mutta en sitten kuitenkaan ollut tarpeeksi tyytyväinen artikkeliin. Muutamat kohdat ovat edelleen lähteettömiä ja parista asiasta on ollut epäselvyyttä (mm. Kosolan syntymäpäivä ja kuuluminen maalaisliittoon, ks. myös yllä oleva keskustelu). Lisäksi osa artikkelissa käytetyistä lähteistä ei ole ihan parhaasta päästä luotettavuuden suhteen. Korjuksen elämäkerta on lähinnä Kosolan tunteineiden tai tavanneiden ihmisten kertomuksiin perustuva anekdoottikokoelma, jonka sisällön luotettavuudesta voinee olla montaa mieltä; Metsämäki & Nisulan artikkeli taitaa pitkälti perustua edellämainittuun ja muihin vastaaviin, vaikka onkin sävyltään kriittisempi. Yhtään varsinaista historiantutkimusta ei taida olla lähteenä.

Uskoisin silti, että tämä pienellä parantelulla voisi käydä lupaavaksi. Hyväksi pitäisi sitten kyllä parantaa ja laajentaa vähän enemmän. --Risukarhi 10. marraskuuta 2011 kello 09.43 (EET)

Toi syntymäpäiväspekulaatio voisi esittää jotenkin artikkelissa kyllä. --Lakritsa 12. marraskuuta 2011 kello 10.34 (EET)

Luokkia vois karsia. Ei tarvita seittemää, kuusikin on liikaa. Gopase+f 11. marraskuuta 2011 kello 16.01 (EET)

Tuo Kosolan syntymäpäivä on vähän vaikeampi juttu, vanhat kirkonkirjat eivät ole täydellisiä, toisessa paperissa voi lukea toista ja toisessa toista. Kuuluminen maalaisliittoon on selvitettävissä. Risukarhi on oikeassa, pientä parantelua ja uusia lähteitä tarvitaan. Anna O 14. marraskuuta 2011 kello 23.18 (EET)

Kosolan kuuluminen maalaisliittoon on ainakin tämän lähteen mukaan selvää:Jaakko Korjus: Vihtori Kosola, legenda jo eläessään. WSOY, Helsinki 1976, niin sanotaan sivulla 103.

Toinen lähde on: Huttunen, Veikko, Aalto, Teemu: Kansakunnan historia 3 - Itsenäinen Suomi, Wsoy, 1985, joka sanoo s. 163: "Vihtori Kosola, entinen aktivisti, ja myöhemmin lapualaisliikkeen johtajana tunnetuksi tullut maalaisliittolainen." Anna O 15. marraskuuta 2011 kello 01.12 (EET)

Jos syntymäpäivää ei varmasti tiedetä, niin sitten artikkelissa tulisi kertoa, ettei sitä varmasti tiedetä – ja mielellään vielä tarkentaa, mitä missäkin alkuperäislähteessä ilmoitetaan syntymäpäiväksi. --Risukarhi 15. marraskuuta 2011 kello 12.57 (EET)

Artikkelissa Isänmaallinen Kansanliike (1993) muuten sanotaan "IKL järjesti 1990-luvulla tilaisuuksia muun muassa Kalevalan päivänä, vapaussoturien muistopäivänä, itsenäisyyspäivänä ja Vihtori Kosolan syntymäpäivänä." Minäköhän päivänä ne ovat juhlineet? --Risukarhi 16. marraskuuta 2011 kello 18.51 (EET)

Pistin tuohon nyt molemmat vaihtoehdot syntymäpäivälle ja kommentit alaviitteeseen. Jos löytyy joku myöhemmin tehty vakuuttava tutkimus, jossa suljetaan pois toinen vaihtoehto, niin sitten voi korjata sen myös tuohon määritelmään. --Risukarhi 16. marraskuuta 2011 kello 19.41 (EET)

Arkistoin keskustelun. Ei tarpeeksi kannatusta lupaavaksi. Kehitysehdotuksia annettu. Gopase+f 18. marraskuuta 2011 kello 10.48 (EET)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus 2

Edellisen Lupaava-ehdotuksen kariuduttua olen tuonut artikkeliin sen verran lisää sisältöä ja lähteitä, että se omasta mielestäni jo kelpaa lupaavaksi. Syntymäpäiväkysymys jäi ratkaisematta, mutta olen pyrkinyt selittämään asian artikkelissa niin hyvin, kuin mitä saatavilla olevien lähteiden perusteella oli mahdollista. --Risukarhi 11. tammikuuta 2012 kello 17.49 (EET)

Käy hyvin lupaavaksi. -Ochs 11. tammikuuta 2012 kello 21.33 (EET)

Jep, kannatan. --Tovk909 12. tammikuuta 2012 kello 18.00 (EET)

Jopa hyväksi, ainakaan matka siihen ei ole pitkä.Tetopa 12. tammikuuta 2012 kello 19.15 (EET)

Kannatan ehdottomasti. --Rajasuu 14. tammikuuta 2012 kello 14.31 (EET)

Kannatan –J.K Nakkila 14. tammikuuta 2012 kello 14.38 (EET)

Kannatan. Artikkelissa on kaikkea tarpeeksi, joten se on selvästi lupaava artikkeli. Anna O 14. tammikuuta 2012 kello 14.47 (EET)

Lupaavan ainekset kasassa. --Kari-kujanpää 15. tammikuuta 2012 kello 10.19 (EET)

Merkitsen lupaavaksi.--Tanár 15. tammikuuta 2012 kello 22.17 (EET)

Pakkohuutokauppa

Miksi ei missään ole merkintää tammi-helmikuun 1933 vaihteessa tapahtuneesta Kosolan pakkohuutokaupasta. Vihtori Kosolan kolme tilaa yhteensä 150 hehtaaria maata ja rakennukset menivät pakkohuutokauppaan silloin muunmuassa Lapuan Säästöpankin yhteensä noin 400 000 markan saatavista. Vihtorin poika Niilo Kosola antoi korkeimman tarjouksen joka oli noin 5 prosenttia alle uloshakuun menneistä veloista. Velkojat kuitenkin hyväksyivät tarjouksen. Kauppa tehtiin. Vihtori oli tämän jälkeen varaton ja vielä velkainenkin. Sen ajan markka vastaa nykyrahassa noin 25 eurosenttiä. Tämä kaikki selviää muunmuassa Käkisalmen sanomista helmikuun ensimmäisellä viikolla 1933. Lehti on vapaasti luettavissa netillä. Tuo ylläoleva on ehdotonta faktaa. Miksi se puuttuu kaikista julkaisuista. Sitten voi spekuleerata esimerkiksi millä rahalla Niilo Kosola osti kaiken, todennäköisesti kaikki ei kestä päivänvaloa. Totuuden hetkellä oli Vihtori Kosola et consortes varustetut aika kehnolla yksityismoraalillakin. Heikki Virkemo  –Kommentin jätti 109.240.247.84 (keskustelu) 19. syyskuuta 2019 kello 14.58‎