Keskustelu:Vesa (kasvitiede)

Määrittely

Johdannossa sanotaan että nimitystä käytetään erityisesti lehtipuiden ja pensaiden yhteydessä. Miten tarkasti tämä perustuu lähteeseen? En muista koskaan tulleen vastaan nimityksen käyttöä muiden monivuotisten siemenkasvien kuin lehtipuiden ja pensaiden yhteydessä eikä mieleeni tule mitään muuta mahdollista esimerkkiä kuin juuri lehtipuut ja pensaat. Jos joku ruohovartinen kasvi versoo, versoja tuskin nimitetään vesoiksi. Havupuilla taas en muista nähneeni vesoja, mänty ja kuusi eivät tietääkseni veso toisin kuin monet lehtipuut ja pensaat.--Urjanhai (keskustelu) 10. syyskuuta 2019 kello 07.54 (EEST)

Lauseen voisi ehkä muotoilla toisin. Otavan iso tietosanakirja sisältää seuraavan artikkelin: Vesa, nimi, jota toisinaan käytetään varsinkin lehtipuiden ja pensaiden nuoresta versosta, erityisesti lepo- tai jälkisilmusta syntyneestä versosta, esim. kaadetun puun kannosta tai haavan juurista muodostuneet kanto- ja juurivesat. Vrt. Silmu.--Svallis (keskustelu) 19. lokakuuta 2019 kello 13.19 (EEST)

Minusta nimitystä on käytetty ruohovartisillakin kasveilla. Monet maailman havupuista myös tuottavat vesoja, ja on niitä muillakin paljassiemenisillä kasveilla (esim. neidonhiuspuu, joka ei ole lehtipuu eikä havupuu). Määritelmää ei minusta tarvitse mitenkään rajata enempää. Sen sijaan lisäsin sivulle kuvan, jossa voi nähdä vesovan havupuun (chilenaraukarian). --Nucatum amygdalarum (keskustelu) 23. marraskuuta 2021 kello 19.22 (EET)

Erehdyinpä olemaan Suomi-keskeinen. --Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2021 kello 19.29 (EET)

Kantokäsittely

Sivulla teksti "Kantokäsittelyllä pyritään estämään lehtipuuvesakon syntymistä levittämällä tuoreen kannon leikkauspintaan torjunta-ainetta. Menetelmällä torjutaan kantojen ja juuriyhteyksien välityksellä terveisiin puihin leviäviä kasvitauteja. Kantoihin ruiskutetaan torjunta-aineliuosta tai sienen itiöseosta, joka kilpailee taudinaiheuttajan kanssa.[8]"

Eikös tässä ole asia sekoitettu erityisesti kuusen juurikääpätaudin torjunta kantokäsittelyllä, mikä ei sinänsä liity lehtipuuvesakkoon mitenkään. En ole tietoinen vastaavista lehtipuusta toiseen juuriyhteyksien välillä leviävistä kasvitaudeista, eivätkä nekään sinänsä vesakkoon liittyisi.

Ja sitä paitsihan lehtipuiden tapauksella kantokäsittelyllä kai pyritään vain estämään vesomista myrkytämällä kannot, joilla vielä on elävä juurakko. Sehän ei suinkaan vaikuta esim. klooneina kasvaviin haapoihin niin, että nämä tulisivat suojelluiksi miltään kasvitaudeilta, vaan päin vastoin niin, että kannikon reunassa osa pystyyn jätetyistäkin haavoista kuolee myrkkyyn, kun niiden juuret ovat yhteydessä kantojen juuriin. Ja havupuuthan taas vastaavasti eivät veso. (Tai eivät ainakaan tavallisina metsäpuina Suomessa esiintyvät kuusi ja mänty.)--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2020 kello 12.18 (EEST)