Keskustelu:Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus Helsingissä 2017

Kritiikkiosuuteen, jos sitä tarvitaan, pitäisi löytyä asiallisia kommentteja. Yksittäisten perussuomalaisten tai sen suuntaisten julkaisujen tai kuntavaaliekdokkaiden yleisönosastokirjoitusten paikka ei ole siinä. Abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 08.38 (EET)

Turvapaikanhakijoiden pitkittynyt mielenilmaus on nostattanut kritiikkiä ja siitä on kirjoitettu useammassa luotettavassa lähteessä. Wikipedian käytäntöjen mukaan artikkelin käsittelemästä aiheesta esitetty kritiikki ja vaihtoehtoiset näkökulmat sijoitetaan selvästi erottuvaksi. Laitoin kritiikkiosuuden takaisin.--Hezzu (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 23.00 (EET)

Kuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä ei pidä kirjata kritiikkiosuuteen. Kaupunki ei ole vaatinut mitään, ja taustakohinassa on erilaisia mielipiteitä, joiden kirjaaminen artikkeliin vie sitä epätasapainoon. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 07.42 (EET)

Olen samaa mieltä että yksittäisten kuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä ei tarvitse kirjata. Kaupunki ei ole vaatinut leirien purkamista, mutta leirien purkamista on vaadittu muilta tahoilta, minkä vuoksi asioista vastaava Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja pyysi tiedonannon mielenosoitusten tilanteesta rakennusviraston ja Helsingin kaupungin johdolta. Selvityksen jälkeen lautakunta totesi, että mielenosoitusten siirtämiseen ei ole lain edellyttämää syytä niin kauan kun tilanne pysyy rauhallisena ja poliisin hallinnassa.[1] Ehkä voisi mainita että mielenosoitusta on käsitelty Helsingin kaupungin päätöksentekoelimissä, varsinkin kun poliitikot näyttävät yrittävän kerätä irtopisteitä. --Cary (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 14.42 (EET)

Lautakunnat käsittelevät koko ajan kaikenlaista, enkä näe tällaista käsittelyäkään merkittävänä vaan se on turhaa silpputietoa. Vaalien alla poliitikot heräävät. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 15.48 (EET)

Suomen vara-irwin, laulaja-lauluntekijä Jösse Järvenpää on julkaissut kepeän kannustuslaulun päättäjille ja poliisille: "Maasta pois vaan" vastineena mielenosoitukselle. Mietin mikä olisi hyvä artikkelin osio tuoda esiin erilaisia ilmiöitä ja muuta kulttuuria, jota mielenosoitus on saanut aikaan? --Hezzu (keskustelu) 23. maaliskuuta 2017 kello 23.27 (EET)

Myös turvapaikanhakijoiden vastustajien Suomi-Maidan -mielenosoituksesta on tehty muutama kappale, mm. Maidaniin ja Maidanin sankari. Nekin voisi mainita. -- 85.76.37.88 24. maaliskuuta 2017 kello 06.01 (EET)

Kantasuomalaiset miehet?

Otsikon "Konfliktit kansallismielisten kanssa" alla puhutaan kantasuomalaisista miehistä. Mistä tiedetään varmaksi, että ne olivat kantasuomalaisia? Suomi Ensin -mielenosoituksissa on ollut mukana myös useita virolaisia äärioikeistolaisia Soldiers of Odinin jäseniä. --Joe K. (keskustelu) 24. maaliskuuta 2017 kello 17.20 (EET)

Hyvä huomio. Teksti muutettu muotoon "joukko miehiä". --Hezzu (keskustelu) 25. maaliskuuta 2017 kello 10.44 (EET)

Wikipediaan kirjoitetaan luotettavien lähteiden mukaan, ja kantasuomalaisista puhuva lähde on ymmärrykseni mukaan luotettava. --Abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2017 kello 11.19 (EET)

Tarkistin artikkelissa mainitut lähteet uudestaan. On totta, että Hesarin jutussa mainitaan kantasuomalaisista. Kummassakaan jutussa ei kuitenkaan mainita, että tekijät olisivat olleet kansallismielisiä. Myöskään poliisilla ei ole tietoa toisen konfliktin suorittajasta, joten poistan maininnat kansallismielisyydestä.--Hezzu (keskustelu) 25. maaliskuuta 2017 kello 16.06 (EET)

Laittomasti maassa olevien ulkomaalaisten osallistuminen mielenosoitukseen?

Helsingin uutisten lehtiartikkelin mukaan hirttäytymistä yrittäneen miehen oli juuri pitänyt poistua vastaanottokeskuksesta, koska hallinto-oikeus hylkäsi hänen valituksensa Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä. Lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen ulkomaalaisella on yleensä 30 päivää poistua maasta vapaaehtoisesti. 30 päivän jälkeen henkilön tulee lähteä vastaanottokeskuksesta, jos hän ei ole siihen mennessä poistunut maasta. Henkilöstä tulee tällöin laittomasti maassa oleskeleva, joka syyllistyy ulkomaalaisrikkomukseen. Olisiko artikkelia täydennettävä, että hirttäytymistä yrittänyt henkilö oli itseasiassa laittomasta maassa oleskeleva henkilö? --Hezzu (keskustelu) 25. maaliskuuta 2017 kello 10.57 (EET)

Ei tehdä artikkelista mielipidekirjoitusta. --Abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2017 kello 11.19 (EET)

Juuri näin. Käytettäköön henkilöstä virallista nimitystä.--MAQuire (keskustelu) 25. maaliskuuta 2017 kello 11.21 (EET)

Yleiskielessä käsitteitä käytetään jatkuvasti epätäsmällisesti. Esimerkiksi termiä ”pakolainen” käytetään virallisen merkityksen lisäksi kuvaamaan sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät ole saaneet pakolaisstatusta eli joille ei ole myönnetty kansainvälistä suojelua. Voidaan esimerkiksi puhua Kreikkaan saapuvista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista, vaikka henkilö ei ole jättänyt turvapaikkahakemusta (henkilö ei ole siis turvapaikanhakija) tai henkilölle ei ole myönnetty kansainvälistä suojelua (henkilö ei ole siis pakolainen). Toisaalta on puhuttu myös laittomasti maassa oleskelevista turvapaikanhakijoista, joka on sekin epätäsmällistä kielenkäyttöä, koska turvapaikkaa hakeva henkilö ei oleskele maassa laittomasti. Jos henkilön turvapaikkahakemus hylätään, heihin viitataan usein paperittomina turvapaikanhakijoina, vaikka henkilö ei ole enää turvapaikanhakija. Huolimatta näistä epäkohdista kaikki kuitenkin ymmärtävät mistä asioissa on kyse, ja käsitteiden pakolainen/turvapaikanhakija yleiskielinen käyttö rajaamaan vain sellaisia henkilöitä, joille on myönnetty turvapaikka tai joiden turvapaikkaprosessi on kesken, olisi vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Myös Julkisen sanan neuvosto on käsitellyt asiaa. --Cary (keskustelu) 26. maaliskuuta 2017 kello 16.11 (EEST)

Oikeusministeriön määritelmän mukaan turvapaikanhakijan katsotaan oleskelevan maassa laillisesti sen aikaa, kun turvapaikkahakemuksen käsittely on kesken. Turvapaikanhakijan oleskelu muuttuu laittomaksi siinä vaiheessa, kun turvapaikkahakemukseen tehty kielteinen päätös saa lainvoiman tai maasta poistamispäätös tulee täytäntöönpanokelpoiseksi. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen ulkomaalaisen kutsuminen paperittomaksi on myös huono termi, koska suurella osalla käännytettävistä on olemassa jonkin maan passi, esim. irakilaiset saavat passin Irakin suurlähetytöstä. Artikkelissa oleva kuvaus hirttäytymistä yrittäneestä henkilöstä on harhaanjohtava. Kyseessä ei ollut enää henkilö, jonka turvapaikkaprosessi olisi ollut kesken. Teksti tulisi muotoilla esim. tyyliin "Eräs laittomasti maassa oleskeleva ulkomaalainen yritti 8. maalisuuta hirttäytyä...." --Hezzu (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 21.00 (EEST)

Koska laittomuus on laaja ja epämääräinen käsite, parempi on termi kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, sillä siitähän tässä lienee kysymys. --Abc10 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 21.22 (EEST)

Ei ole epämääräinen käsite. Suomessa voi oleskella vain laillisesti tai laittomasti, kuten kerrotaan myös Helsingin kaupungin infopankissa. Jos ulkomaalainen oleskelee Suomessa laittomasti, poliisi voi määrätä hänelle sakkoa ulkomaalaislain rikkomisesta. --Hezzu (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 22.05 (EEST)

Komppaan vahvasti Abc10--Naz gul (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 23.19 (EEST)

Joo, mielenosoituksen syy on kai kielteinen päätös eikä laittomuus, eli sillä mennään. --Tpe1 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2017 kello 10.25 (EEST)

Artikkeli näyttää pahasti vääristyneen toisen näkökannan mukaiseksi. Irakilaisen ministerin mielipide on merkityksellinen, mutta suomalaisten kannat perusteettomien turvapaikanhakijoiden palautukseen vääriä.[2]. Kyseessä on galluppiin valittu ryhmä, jonka mielipiteitä seurataan ja joka on painotettu Suomen väestöä vastaavaksi. Voisiko mainita esim. että Suomessa pääsääntöisesti noudatetaan lakeja ja viranomaisten lainvoimaisia päätöksiä, minkä pitäisi päteä myös turvapaikanhakijoiden osalta. --Mikko Paananen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2017 kello 15.10 (EEST)

Caryn ehdotus (alla) erillisestä artikkelista "Euroopan pakolaiskriisi ja sen vaikutukset Suomessa" on kannatettava. Tähän artikkeliin voisi samalla tehdä myös lyhyen taustoittavan osion aiheesta, ja siinä voisi lyhyesti mainita suomalaisten kannoista palautuksiin.--Olimar 20. huhtikuuta 2017 kello 15.33 (EEST)

Euroopan pakolaiskriisistä olisi kyllä pitänyt tehdä artikkeli, mieluiten jo 2015. --Mikko Paananen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2017 kello 16.16 (EEST)

Poliittinen kehitys

Kirjoitin artikkeliin;

3. huhtikuuta järjestettiin (Rautatientorin mielenosoitukseen liittymätön) mielenosoitus pakkopalautuksia vastaan. Ensin pakkopalautuksia vastustavat kokoontuiva Metsälän vastaanottokeskukselle jonka jälkeen Pasilassa he yrittivät estää palautettavien kuljetuksen poliisiasemalta lentokentälle. Pasilassa poliisi sumutti mielenosoittajia OC-kaasulla. Tämän jälkeen mielenosoitus siirtyi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Mielenosoittajia oli parhaimmillaan noin 200, mukana oli muunmuassa poliitikkoja sekä eri uskontojen pappeja.[51] Pakkopalautuksista nousi kova meteli ja kiivasta keskustelua mediassa ja somessa sekä lähestyvien kuntavaalien ehdokkaiden ja muiden poliitikkojen keskuudessa.[52][53] Suomen kansa painostaa hallitusta ja keskustelu pakkopalautuksista kiristyy.

Yllä oleva teksti poistettiin perustein "ei liity Rautatientorin mielenosoitukseen." Mielestäni pakkopalautuksien saama mediahuomio pitää kuitenkin mainita artikkelissa - onhan se sentään miekkarin yksi merkittävimmistä syistä ja sen poliittista kehitystä. On myös Rautatientorin mielenosoituksen ansiota että pakkopalautukset ja turvapaikkapolitiikka on saanut paljon huomiota - onhan mielenosoitus kestänyt jo 61 vuorokautta. Vähemmästäkin kansan ja poliitikkojen keskuudessa herää painetta ja keskustelua.

Rautatientorin miekkari vastustaa pakkopalautuksia ja pakkopalautuksista on noussut nyt suuri kohu mediassa ja kaikkialla (kuten varmasti kaikki ovat huomanneet). Uutisointi ja keskustelu aiheesta räjähti Pasilassa ja kentällä olleen miekkarin jälkeen - lisäsin ne tekstiin koska ne liittyivät jutun taustaan. Asian voi muotoilla artikkeliin uudestaankin, mutta mielestäni tärkeää mainita että pakkopalautukset ovat nyt saaneet todella paljon huomiota ja keskustelua aikaiseksi.--Naz gul (keskustelu) 12. huhtikuuta 2017 kello 00.36 (EEST)

Minäkin olen sitä mieltä, että kyseinen paljon huomiota saanut pakkopalautuksia vastustava mielenosoitus ei liittynyt Rautatientorin mielenosoitukseen, vaikka samoja toimijoita saattoi olla mukana, vaan yleisesti Suomen turvapaikkapolitiikkaan. Kaikki lähti ymmärtääkseni liikkeelle tiedosta, että lennolla olisi lapsiperhe ja raskaana oleva äiti. Yleisenä kommenttina totean, että ehkä erillinen artikkeli Euroopan pakolaiskriisistä ja sen vaikutuksesta Suomessa olisi tarpeen. en:European migrant crisis (Finland) Silloinkin täytyisi toki pohtia mikä kaikki on merkityksellistä, mutta se olisi oikea paikka joillekin sellaisille yleisluontoisille tiedoille, joita yritään laittaa tätä yhtä mielenosoitusta koskevaan artikkeliin. --Cary (keskustelu) 12. huhtikuuta 2017 kello 22.48 (EEST)

Kysyn, onko järkevää lainata otsikon "Tilanteen poliittinen kehittyminen" alla sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtajan lausuntoa? Siteerattakoon poliittista kehitystä luonnehtivina lausuntoina poliitikkojen eikä virkamiesten lausumia. Tämän virkamiehen poliittinen lausunto tällaisenaan on pikemminkin uhkaus ja se toimii itse virkamiestä ja hänen virka-asemaansa vastaan, joka pitäisi esittää ja pitää neutraalina myös Wikipedian artikkelissa. Ei tuo ukaasi mielestäni oikein passaa itse aiheeseenkaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 01.00 (EEST)

Samaa mieltä --Naz gul (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 23.40 (EEST)