Keskustelu:Tähtiaika

Kaavassa T = t + LK + KA + ET t täytynee olla (tosi)aurinkoaika, eikä "seinäkelloaika", koska ET eli ajantasaus on mukana. LK täytynee olla pituusastekorjaus, koska maantieteellinen leveys ei vaikuta asiaan.

LK on tosiaan juurikin pituusastekorjaus, minkä korjasin artikkeliin. Seinäkelloajasta todellinen aurinkoaika saadaan huomioimalla ajantasaus ja pituuastekorjaus. Xepheid 25. lokakuuta 2007 kello 18.58 (UTC)

Mielestäni ajantasausta ET ei tarvita laskettaessa virallisesta ajasta ("seinäkelloaika") paikallinen keskiaurinkoaika. Ajantasausta tarvitaan keskiaurinkoajan ja tosiaurinkoajan välisessä muunnoksessa. Sillä "tasoitetaan" todellisen auringon epätasainen näennäinen liike kuvitteellisen "keskiauringon" tasaiseksi liikkeeksi. Joten yo. kaavassa t lienee (tietyn maantieteellisen pituuden) tosiaurinkoaika, eikä virallinen aika ("seinäkelloaika"). Ajantasauksella korjataan Auringon näennäisen liikkeen epätasaisuus joka johtuu mm. maapallon radan elliptisyydestä (auringon ympäri). Tällä ei ole mitään tekemistä tähtiajan kanssa. Tähtiaika on yhteydessä maapallon pyörimisliikkeeseen (akselinsa ympäri) joka on melkoisen tasainen. Meidän kellomme periaatteessa yrittävät seurata maapallon pyörimistä akselinsa ympäri, eivät aurinkoa. Niinpä seinäkelloaika muodostaa aika helpon lähtökohdan tähtiajan laskennalle, koska tähtiajassa juurikin on kysymys maapallon asennosta tähtiin - eikä aurinkoon - nähden. Jos kellomme näyttäisi tosiaurinkoaikaa, niin tähtiajan laskennassa tosiaan tarvittaisiin ajantasausta. Aika erikoinen seinäkello se kuitenkin on jos se näyttää aikavyöhykkeen mukaista tosiaurinkoaikaa. Saisiko siitä kuvan nettiin?  –Kommentin jätti 195.197.173.205 (keskustelu)

Ylläoleva, IP-käyttäjän lokakuussa 2007 tekemä huomautus on täysin aiheellinen, mutta jäänyt tyystin huomiotta. Artikkelissa oleva kaava on tosiaankin väärä. Kaava selityksineen väittää, että keskiaurinkoajan ja seinäkelloajan väliin tarvitaan ajantasaus ("Suomessa -14 – +16 minuuttia"), mikä on tietenkin väärin. Virhe on ollut artikkelissa kaikessa rauhassa elokuusta 2006, eli melkein kuusi vuotta (ja IP-käyttäjän huomautuksen jälkeenkin lähes viisi vuotta). --Jmk (keskustelu) 31. toukokuuta 2012 kello 23.16 (EEST)

Kyllä kellomme on viritetty käymään aurinkoaikaa. Ja siitä peukaloitua paikallista aikaa. Muuten, siis jos kello kävisi tarkasti maan pyörimisen tahtiin, yö ja päivä vaihtaisivat paikkoja kellon ajassa kaksi kertaa vuodessa. Poimin muutaman lähteen ja koitin muutenkin siistiä ja parannella aihetta. --Tutkamestari (keskustelu) 7. lokakuuta 2012 kello 22.34 (EEST) Lähteiden mukaan myöskään tuota ajantasaustermiä ei voi jättää huomiotta, ellei hyväksytä varttitunnin virhettä puoleen tai toiseen. --Tutkamestari (keskustelu) 8. lokakuuta 2012 kello 00.25 (EEST)

Desimaalit

Artikkelissa ilmoitetaan sideerisen vuorokauden pituus todella hurjalla, peräti nanosekunnin tarkkuudella: 23 tuntia, 56 minuuttia ja 4,090530833 sekuntia. Tämä on kyllä liioittelua, kun todellisuudessa maapallon pyörähdysajassa on millisekuntienkin vaihteluita, sekä säännöllisiä että epäsäännöllisiä (ks. Vuorokausi#Vuorokauden_piteneminen lähteineen). Eiköhän millisekunnin tarkkuus riittäisi (silloinkin luku riippuu siitä, mistä vuodesta puhutaan).

Hurjan tarkka luku on otettu en-wikistä, jossa se on johdettu Aokin ja kaverien artikkelista, joka huomauttaa: It must be emphasized that these values of p are derived, not fundamental, constants. – Kyse on eräänlaisesta laskennallisesta arvosta. Jos aurinkovuorokaudelle pannaan tietty laskennallinen arvo (itse asiassa en-wiki käyttää pyöreää arvoa 86400 s !) ja se kerrotaan erittäin tarkasti ilmaistulla sideerisen ja aurinkovuorokauden suhteella ¹⁄_{1.002737909350795}, saadaan tuo 23 h, 56 min, 4,090530833 sekuntia. Mistään sen reaalisemmasta sideerisen vuorokauden pituudesta ei tässä ole kyse! --Jmk 29. syyskuuta 2009 kello 16.24 (EEST)

Sama luku vielä kahdella lisädesimaalilla, eli 86164.090 530 832 88 s, löytyy muuten tältä IERS:n www-sivulta. Kannattaa huomata taulukon merkinnät: Conventional duration of the sidereal day ja Relative uncertainty: exact. Kyseessä on siis tiettyyn ajanlaskentatapaan liittyvä laskennallinen määritelmä, ei todellinen pyörähdysaika SI-järjestelmän sekunteina ilmaistuna. --Jmk 29. syyskuuta 2009 kello 16.31 (EEST)

Nyt kun tarkemmin luin tämän artikkelin sanamuotoa, tässä samaistetaan sideerinen vuorokausi (= pyörähdys kevättasauspisteen suhteen) ja pyörähdys tähtitaivaan suhteen. Akseliprekession vuoksi näiden pituusero on noin 8 millisekuntia. Jotta ne voidaan samaistaa, niin tarkkuus pitänee pudottaa yhteen desimaaliin (0,1 sekuntiin). --Jmk 29. syyskuuta 2009 kello 16.39 (EEST)