Keskustelu:Suomi 2020-luvulla

Poistin demografiaa koskevasta osasta yhden kappaleen puutteellisena. Siinä käytetystä lähteestä käy ilmi, että vuoden 2021 osalta käytettävissä olisivat jo myös kolmannen vuosineljänneksen luvut. Silti tekstiä on kirjoitettu perustuen kahteen neljännekseen. Esimerkiksi kolmannella neljänneksellä muutettiin taas pois sellaisista kunnista kuin vaikkapa mainitut Kouvola ja Kokkola. Sen sijaan nyt muokkauksessa muuttotappiollisiksi listatuista yliopistokaupungeista reippaaseen muuttovoittoon syksyn alkaessa päätyivät tutusti Oulu, Kuopio, Turku ja Jyväskylä. Muuttovoittoa 2020-2021 saaneita kuntia ei ollut muokkauksessa lähteistetty, eikä ollut kerrottu, mitkä ovat ne pienemmät kunnat, joissa muuttoliike olisi aiheuttanut peräti väestönkasvua. Pitäisi myös tarkemmin eritellä, milloin kirjoitetaan maan sisäisestä muutosta ja milloin on laskettu mukaan myös maahan- ja maastamuuton erotus. Suomalaisista kirjoittaessa olisi syytä tarkentaa, tarkoitetaanko Suomen kansalaisia, kotimaisia kieliä puhuvia vai ylipäätään Suomessa asuvia. Viitatun Iltalehden perusteella vuonna 2020 pääkaupunkiseutu oli muuttovoitollinen. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä kotimaisia kieliä puhuvia muutti pääkaupunkiseudulta muihin kuntiin enemmän kuin niistä tuli. Sen sijaan maan sisäisessä liikkeessä ei-kotimaisia kieliä puhuvia muutti pääkaupunkiseudulle vastaavasti enemmän kuin maan muille seuduille lähti. Kokonaisuutena sisäinen liike jäi niukasti miinukselle. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 18. marraskuuta 2021 kello 13.12 (EET)

Miksi tämä artikkeli on aloitettu?

Mitä järkeä on kirjoittaa näin läheisestä historiasta? Nyt artikkeli on melkoinen sillisalaatti 20-luvun parin ensimmäisen vuoden tapahtumista. Kokonaiskuva 20-luvusta hahmottuu vasta 30-luvun aikana, silloinkin pikkuhiljaa. Edes 2010-luvusta ei ole vielä jäsentynyttä kokonaiskuvaa. Lisäksi artikkelin preesensien muuttamisessa imperfekteiksi on suuri työ, kun 20-luku on ohi. -- Drefer (keskustelu) 26. helmikuuta 2024 kello 10.41 (EET)