Keskustelu:Ruotsin sotahistoria keskiajalla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuota, tuota noin, kyllä meillä on vakiintunut termi ilmaista tuota sukua ja se on Folkunga. Muistaakseni mielenkiintoisessa, mutta ah niin fiktiivisessä teossarjassa kuin Jan Guilloun Arni-sarja, käytetään Folkunga-käsitetta. Myös historian siir-sanakirja toteaa suvun tuolla nimella olevaksi. --Alexius Manfelt 14. toukokuuta 2007 kello 13.13 (UTC)

Voisiko Fulkungien vaakunaa käyttää myös kuvituksessa? --Alexius Manfelt 14. toukokuuta 2007 kello 13.15 (UTC)


Tässä on kyseessä kaksi eri asiaa. Suku jota nykyään enimmäkseen kutsutaan Bjälbo-suvuksi ja suurmiesryhmä joka ruotsiksi on "folkungar" tai "folkungarna". Artikkelissa puhutaan siis tuosta suurmiesryhmittymästä. -- Jniemenmaa 14. toukokuuta 2007 kello 13.18 (UTC)
"Folkunga-suku, virhellinen, mutta historialliseen kirjallisuuteen vakiintunut nimitys Ruotsia 1250-1364 hallinneelle kuningassuvulle" ja sitten seuraa luetteloa samoista henkilöistä kuin artikkelissakin on. Näin siis sanooa Historian suur-sanakirja 1998. Mainitsemasi termit ovat neologismeja ja ne.... --Alexius Manfelt 14. toukokuuta 2007 kello 13.24 (UTC)
Entäs sitten? Artikkelissa puhutaan suurmiesryhmästä eikä tuosta suvusta. Huomaa etten väitä vastaan että tuota sukua kutsutaan Folkunga-suvuksi, vaikka nykyään ruotsalaiset tutkijat käyttävätkin nimitystä Bjälboätten. -- Jniemenmaa 14. toukokuuta 2007 kello 13.35 (UTC)
No, Otava on julkaissut kirjan: Verner von Heidenstam, Folkungien suku : kertomus, se tapahtui 1937 (lähde:Fennica). Siis tuon perusteella Fonkungit ovat suku ja Fonkungat ovat ylimysten joukko. --Alexius Manfelt 15. toukokuuta 2007 kello 15.32 (UTC)

Vertaisarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Aloin kirjoittamaan artikkelia Ruotsin sotahistoria, mutta keskiaikaa käsittelevä osa paisui niin suureksi että siirsin sen omaksi artikkelikseen. Artikkeli on vielä kesken ja yritän laajentaa sitä vielä (mm. Kalmarin unionin aikaa). Ajattelin ehdottaa suositelluksi jos ei kauheasti haukkuja tule. -- Jniemenmaa 14. toukokuuta 2007 kello 12.07 (UTC)

Mielenkiintoinen aihe. Pitäisiko kuitenkin käyttää muitakin tutkijoita, kuin vain yhtä. On kait tarpeetonta hirttäytyä yhden toteuuden köyteen. Pitäisi olla vähintään kaksi tutkijaa ja mieluiten ainakin kolme. Valitettavasti tuo Guillou ei käy materiaaliksi, mutta ajan sotaisuudesta hänen teoksensa kuitenkin antaa hyvän kuvan. En vain muista mitä hän on käyttänyt lähteinään.? --Alexius Manfelt 14. toukokuuta 2007 kello 13.20 (UTC)
Vaikka Guillou onkin mainio kirjailija niin ei Arn-trilogia kyllä ole kovin historiallinen. Ajattelin käyttää lähteenä vielä etupäässä Dick Harrisonin tuotantoa. Hän on kirjoittanut montakin kirjaa keskiajasta, mm. "Gud vill det!" (käsittelee ristiretkiä pohjolassa) ja "Jarlens sekel" (käsittelee 1200-lukua). --Jniemenmaa 14. toukokuuta 2007 kello 13.27 (UTC)
Artikkelin toisille internetsivuille viittaavat lähdeviitteet voisi merkitä {{verkkoviite}} -mallineella. --Green Bonsai 16. toukokuuta 2007 kello 03.51 (UTC)
Lähteiden alla on merkitty tuo Sundbergin kolme kirjaa sisältävä "Svenska krig 1050-1814" -sivusto verkkoviitemallineella. Ajatukseni oli viitata tähän sivustoon lyhyesti samalla tavalla kuin kirjoihinkin yleensä viitataan. -- Jniemenmaa 23. toukokuuta 2007 kello 17.43 (UTC)
Ajattelin mainita tun Jan Goillloun teossarjan mielenkiintoisena keskiajan mentaalihistoriallisena "tutkimuksena". Vaikka teos on fiktiivinen, niin siinä on onnistuttu melkoisen osuvasti tuomaan esille Annalistien korostama historiankäsitys ja toisaalta tuon aikakauden sotaisa luonne, synnytystyskat ovat aina vaikeita. Toisaalta tuo päälähde on mielenkintoinen nettitoteutus, josko se onkin hyvä ja mielenkiintoinen, niin pitäisi ehkä olla muitakin. --Alexius Manfelt 23. toukokuuta 2007 kello 18.24 (UTC)
Sundberg on julkaissut kolme eri kirjaa Ruotsin sodista ja rauhansopimuksista 90-luvun lopulla. Kirjat on myöhemmin julkaistu uudelleen tuolla nettisivulla Svenskt Militärhistoriskt Bibliotekin ansiosta. Käsittääkseni nettisivuilla on kaikkien kolmen kirjan täydellinen sisältö. --Jniemenmaa 23. toukokuuta 2007 kello 18.33 (UTC)
En ole tutustunut noihin paperikirjoihin, mutta tuskin ne aivan kokonaisuudessaan ovat netissä, liian vähän tavaraan kolmeksi niteeksi. Lisänä kun on kuvia ja kuvatekstejä. Mutta ei se huononna lähdettä jos se on netissä ja viittaukset tapahtuvat niille sivuille. Mutta selitys siitä miksi kuninkuudesta taisteliin puuttuu lähes kokonann ja sen on varsin monimutkainen kysymys jossa ovat vaalikuninkuus ja alueelliset herruudet ja muut ilmiöt taustalla.
Mielenkiintoinen tieto on luvussa "Förvirring om Andra korstågets datering" kun kiellä todetään paikannimeksi suomalainen muoto Hakoinen, vaikka se nini on jo keskiajalta lähtien ollyt Haaga. Siis mielenkiintoinen suomenkielisen termistön leviäminenä Ruotsiin.--Alexius Manfelt 23. toukokuuta 2007 kello 19.09 (UTC)