Keskustelu:Rovaniemen seutukunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Seutukunnat ovat tilastoyksiköitä. Onko niiden käsittely tarpeen yksittäisinä artikkelina, koska niistä ei todellakaan saa irti mitään olennaista, mikä ei olisi jo muualla. Poistin tästäkin vaakunat ja linkit kuntien sivuille, joilla aihetta ei millään tavoin käsitellä. Tämä on esimerkkiartikkeli, ja jos päädytään tämän poistoon poistettakoon kaikki. Asian käsittely artikkelissa Suomen seutukunnat tuo sen riittävän (jopa liiallisen) perusteellisesti esiin. --Ulrika 10. maaliskuuta 2009 kello 11.48 (EET)[vastaa]

Kyllä toi yleinen seutukunta-artikkeli mun mielestä riittää. --Velma 10. maaliskuuta 2009 kello 11.49 (EET)[vastaa]
Kannatan seutukuntakohtaisten artikkelien säilyttämistä. Seutukunnat eivät ole pelkästään tilastoyksiköitä vaan muun muassa "aluepoliittisen tukialuejaon perusalueita", kuten artikkelissa Suomen seutukunnat todetaan. Monella seutukunnalla on myös seutuvaltuusto ja seutuhallitus, toisissa seututoimikunta. Yksittäisten seutukuntien artikkeleissa ei juuri näy olevan tietoja siitä, miten seutuyhteistyö tuossa seutukunnassa on järjestetty, mutta tuollaiset tiedot olisivat mielekkäitä laajennuksia artikkeleihin. Koko seutukuntajakohan saatetaan kohta lakkauttaa, mutta se ei kai sinänsä vaikuta artikkelien merkittävyyteen. Myönnän ensi kerran seutukunta-artikkelin nähtyäni ajatelleeni itsekin, että tarvitseekohan näistä nyt olla omia artikkeleitaan, mutta silloin kun artikkeleissa on myös historiatietoa seutukunnan muutoksista ja mahdollisesti myös seutuyhteistyön toteuttamistavoista, ne voivat olla hyödyllisiä tietolähteitä monille – vaikka käsittelisivätkin Wikipedian käyttäjien enemmistön mielestä erittäin mielenkiinnotonta aihetta. Ehdotan, että Ulrikan poistamat tiedot palautetaan tähän artikkeliin – en kuitenkaan itse ainakaan vielä nyt palauta niitä, koska asia on keskusteltavana. En tunne käytäntöjä kovin hyvin, mutta onko perusteltua poistaa kaikki seutukunta-artikkelit tällä sivulla käytävän keskustelun perusteella?--Jjkankila 10. maaliskuuta 2009 kello 15.30 (EET)[vastaa]
Koristevaakunoiden käytöstä oli keskustelua kahvihuoneessa, ja katsottiin, etteivät ne kuulu muihin kuin kunta-artikkeliin. En juuri nyt ehdi kaivaa sitä kesksutelua, mutta löydät sen ehkä tekijänoikeuskahvihuoneesta. Asia voidaan viedä äänestykseen, jos tässä ei päästä suunnilleen yksimielisyyteen, ja laihalta keskustelu näyttää.--Ulrika 10. maaliskuuta 2009 kello 15.55 (EET)[vastaa]
Onhan täällä paljon muitakin seutukunta-artikkeleita. Miksi juuri tämä pitäisi poistaa? --Eetvartti (Kerro) 10. maaliskuuta 2009 kello 18.36 (EET)[vastaa]
Kannattaa lukea keskustelu ensin :) Alussa sanon: "Tämä on esimerkkiartikkeli, ja jos päädytään tämän poistoon poistettakoon kaikki." --Ulrika 10. maaliskuuta 2009 kello 18.46 (EET)[vastaa]
Kyl mie keskustelun luin ennen kuin kommentoin, ei sen puoleen mutta tuli väärinymmärrys :) Kuitenkin mielestäni nämä olisi syytä säilyttää, Jjkankila perusteli hyvin tuolla termillä "aluepoliittisen tukialuejaon perusalueita". --Eetvartti (Kerro) 10. maaliskuuta 2009 kello 18.52 (EET)[vastaa]
Ministeriön sivu ilmaisee asian yksiselitteisesti niin, että kyse on tilastoalueista. Vertaisin näitä taannoin poistettuihin rovastikuntiin, jotka ovat vain hallinnollinen ilmiö, jolla ei ole mitään yhteyttä elävään elämään. --Ulrika 10. maaliskuuta 2009 kello 19.07 (EET)[vastaa]
Ovat vain tilastoalueita, mutta siinä määrin tärkeitä, että jokaiseen seutukuntaan kuuluvat kunnat tulee esittää jossain. Tämän infon esittäminen on tyhmää Suomen seutukunnat -artikkelissa, jo pelkän laajuutensa vuoksi. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 10. maaliskuuta 2009 kello 19.15 (EET)[vastaa]
En onnistunut löytämään tuota ministeriön sivua, mutta Pirkanmaan liiton lausunto (jossa kannatetaan koko seutukuntajaon lakkauttamista) taitaa esittää asian aika todenmukaisesti: "Seutukuntajako on lakisääteinen kehitysalueen ja yritystukien porrastamisen väline sekä aluetilastoinnin taso. Lisäksi se on kuntien vapaaehtoisen yhteistyön pohjalla näiden pysyvissä palveluratkaisuissa ja tapauskohtaisemmassa kehittämistoiminnassa." Jos seutukuntien toiminta olisi lakisääteisellä minimitasolla, seutukunta-artikkelien merkittävyys olisi kyseenalainen. Kun niihin kuitenkin liittyy yhteistoimintaa ja kehityshankkeita, niillä on yhteys elävään elämään, vaikkei ehkä niin voimakas yhteys kuin toivottiin seutukuntajakoa tehtäessä. Siinäkin tapauksessa, että kyse olisi puhtaasti tilastoalueista, eikö tällaisella valtiollisen aluejaon mukaisella tilastoinnilla olisi kiinnostavuutta ja merkittävyyttä artikkeliksi asti? Merkittävyydessä on aste-ero rovastikuntiin verrattuna senkin vuoksi, että seutukuntajako koskee kaikkia asukkaita, rovastikuntajako vain ev.-lut. kirkon jäseniä. Keskustelua koristevaakunoista en myöskään löytänyt, mutta ne poistettakoon, jos poistolle on perusteita. Muuten olen sitä mieltä, että seutukunta-artikkelien olemassaolo ei tee Wikipediaa huonommaksi vaan tarjoaa sellaista tietoa, jota kunta- ja aluehallinnosta tietoa etsivä ei todennäköisesti löydä näin tiiviiksi koottuna muualta. Ei kannata heittää tehtyä työtä hukkaan. Kehittämisen varaa artikkeleissa vielä on.--Jjkankila 10. maaliskuuta 2009 kello 21.11 (EET)[vastaa]
Viite on seutukunta-artikkelin ensimmäinen viite eli tämä. Mutta alan nyt tämän väännön jälkeen uskoa, että niillä voi olla enemmän merkitystä kuin Salattujen eläimien sivuhenkilöiden esittäjillä. --Ulrika 10. maaliskuuta 2009 kello 21.35 (EET)[vastaa]
Minun mielestäni seutukunnista kertovia artikkeleita pitäisi kehittää muun muassa niin, että ne kertoisivat enemmän noista tilastotiedoista: väestö, väestönkasvu, BKT, työttömyys jne. Näiden ja muidenkaan asioiden suhteen seutukunnat eivät ole mitään sattumanvaraisia tilastojakoja, vaan ne perustuvat hyvin usein esimerkiksi työssäkäyntialueisiin. "Meneillään ja vireillä on useita erilaisia kehityskulkuja, joista osa näyttäisi vahvistavan seutukuntien merkitystä palveluiden ja aluekehityksen järjestämisessä, osa taas liittyy maakunnallisen itsehallinnon kehittämiseen." TaY "Seutukuntien merkitys kuntien välisessä yhteistyössä ja aluepolitiikan suuntaamisessa on koko ajan kasvamassa."SM "Seutukuntien merkitys sen sijaan on kasvussa." Kuntalehti Samulili 10. maaliskuuta 2009 kello 19.39 (EET)[vastaa]
Samaa mieltä. Näissä on paljonkin potentiaalia vaikka mihin. Paras-hankkeen myötä seutukuntien merkitystä on alettu kovastikin miettiä - toisaalla se on johtanut suurkuntiin, kun taas toisaalla seutukuntayhteistyötä on pidetty parempana ratkaisuna. Näkisinkin seutukunnat omalla tavallaan saman arvoisina suurkunnista kertovien artikkelien kanssa. Artikkeli tulisikin palauttaa takaisin entiseen asuunsa, jossa informaatiota oli enemmän tarjolla. --Care 10. maaliskuuta 2009 kello 20.06 (EET)[vastaa]