Keskustelu:Robert Bresson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arkistoitu vertaisarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Bresson on varmaan elokuvahistorian merkkihenkilöistä vähiten tunnetuin. Olen muokannut artikkelin tällaiseen muotoon nyt. Paljoa lisää tekstiä ei ole suunnitteilla, joten tuonkin artikkelin vertaisarviointiin. Punalinkeistä ei kannata kommentoida, sillä ne tulen sinistämään mahdollisimman pian. Mutta muuta kommenttia artikkelin sisällöstä kaivattaisiin, ja tietysti SS-taso on tavoite. --PtG 9. huhtikuuta 2011 kello 13.57 (EEST)[vastaa]

Näkemyksiä elokuvateoriasta -osio on hiukan epämääräinen. Cinéma selitetään, mutta kinematografia jää avoimeksi (mitä se on Bressonin mukaan?). Kuten myös kumpaa Bresson itse käytti elokuvissaan (olettaisin, että hän itse kommentoinut tätä jossain vaiheessa). Riippuen siitä mikä kinematografian määritelmä on, en tiedä, voiko tässä osiossa kääntää cinéma=elokuva vai pitäisikö "cinéma" jättää kääntämättä, jos Bressonin määritelmä ei vastaa yleistä näkemystä. --Nedergard 13. huhtikuuta 2011 kello 12.20 (EEST)[vastaa]
Yksityiselämä on nyt varsin orpona elokuvauraosioiden keskellä. Eikö "Lapsuus ja nuoruus" + "Yksityiselämä" voisi olla "Yksityiselämä" artikkelin alussa? Mielestäni näitä on turha pitää erillään. "Ohjaana" vaikuttaa myös huonolta otsikolta Ohjaustyyli tai Ohjaustapa? Tai Ohjaustyyli ja teemat? PS. Hieno artikkeli.--Nedergard 13. huhtikuuta 2011 kello 12.32 (EEST)[vastaa]
Muutin rakennetta. Alkuun on nyt yksityiselämä, jossa käsitellään lapsuus, nuoruus ja perheasiat. Kuoleman siirsin uran loppuun, näin elämäkerta on enemmän kronologinen. Onko hyvä ratkaisu? Kinematografiasta yritän käsitellä hieman lisää myöhemmin, mutta siis Bressonin omat elokuvat olivat toki kinematografiaa, mistä myös osoituksena tämä tyyli näytellä, jonka keskeisenä ideana oli saada pois jäänteet teatteritaustasta. --PtG 13. huhtikuuta 2011 kello 17.01 (EEST)[vastaa]

Pari pikku juttua yksityiselämä-luvusta: olisiko isän nimi ollut kuitenkin Léon eikä Leon, kuten englanninkielisessä lähteessä väitetään. (Harmi kyllä ranskankielisessä wikipediassa ei mainita vanhempien nimiä.) Sitten "toisen asteen koulu" (ransk. Lycé) kuulostaa minusta vähän kömpelöltä, vaikka asiallisesti se ehkä onkin täsmällisempi kuin lukio tai lyseo.--Tanár 13. huhtikuuta 2011 kello 22.47 (EEST)[vastaa]

En nopealla Google-haulla löytänyt ranskankielistä lähdettä vahvistamaan isän nimeä, mutta Léon kyllä saattaa olla oikea vaihtoehto. Tuossa englanninkielisessä lähteessä kirjotetaan Puy-de-Dômekin ilman hattua. Lycée varmaan vastaa suurin piirtein lukiota, niin kai sen siksi voi vaihtaa. --PtG 13. huhtikuuta 2011 kello 23.23 (EEST)[vastaa]

Olen nyt katsonut kielen loppuun. Jotkin kohdat olivat vähän hankalia, joten kannattaa varmaan tarkistaa, ettei asiasisältö muuttunut liikaa. Sellainen tuli vielä mieleen, kun artikkelissa mainitaan, ettei Bresson ollut katsojien suosiossa: voisiko elokuvien aikanaan saamasta suosiosta tai taloudellisesta menestyksestä kirjoittaa enemmän? Papin päiväkirjaan asti niistä on mainintoja, mutta sen jälkeen ei.--Tanár 23. huhtikuuta 2011 kello 14.43 (EEST)[vastaa]

Kiitos kielenhuollosta. Muutoksista ei oikeastaan ole mitään valittamista. Korjasin vain sitaatin takaisin alkuperäiseen muotoon. Se oli yksi Bressonin muistiinpanomerkinnöistä tai aforismeista, joita hän käytti kirjassaan, ja se oli juuri tuossa muodossa. Koitan löytää jotain vastaanotosta, tosin aika vähän on osunut silmiin tekstiä yksittäisten elokuvien katsojamääristä. --PtG 24. huhtikuuta 2011 kello 09.20 (EEST)[vastaa]
Katsojamäärien ja taludellisten tuottojen esittely taitaa olla enemmän Hollywood-tuotantojen heiniä. Siihen aikaan kun jaksoin aktiivisemmin seurata eurooppalaista elokuvaa, en muista niitä juuri mainitun elokuvajuttujen yhteydessä. --Abc10 24. huhtikuuta 2011 kello 22.13 (EEST)[vastaa]
Kuten Abc10. Katsojamääriä ja tuottoa käytetään kovin usein "laatukriteereinä" kun muita ei hakemallakaan löydy. Bressonin merkityksen tiivistäminen katsoja- tai tuottolukuihin olisi mielestäni varsin groteskia eikä kuulu tähän artikkeliin.--Nedergard 24. huhtikuuta 2011 kello 22.43 (EEST)[vastaa]

Pikaisen lukemisen perusteella erinomainen asiantuntevasti kirjoitettu artikkeli, johon ei juuri ole sanomista sisällön puolesta. Kielessä on joitakin sanavalintoja ("ikinä"), joihin haluaisin puuttua, ja ehkä huomenna uuden päivän koittaessa siihen on aikaa. --Abc10 24. huhtikuuta 2011 kello 22.47 (EEST)[vastaa]

Lisäsin sitaattikuvan tyyliosioon ja varmaan lisään vielä toisen kuvan teemoihin. Käsittääkseni näin saa tehdä tieteellisen kommentaarin osana, sillä pyrin liittämään sitaatin tekstiin. --PtG 24. huhtikuuta 2011 kello 23.42 (EEST)[vastaa]

Tein rohkeasti vähän kielellisiä muutoksia kohtiin, joissa katsoin sen tarpeelliseksi. Kaksi kohtaa jäivät mietityttämään: Ensinnäkin terveydelliset syyt maaseudulle muuttoon vaatisivat selvennystä, sillä vanhuuden ongelmien vuoksi luulisi päin vastoin. Toinen on sitaatiksi merkitty kohta Pickepocketista. Onko se siteeraus? Minulle sen sisältö jää arvoitukseksi, mutta voihan olla, että yhteydessään se on selvä. Filmihullussa on muuten esimerkiksi tässä numerossa [1] aineistoa, jos vielä on tarpeen. --Abc10 25. huhtikuuta 2011 kello 11.23 (EEST)[vastaa]

Muistaakseni lähdeaineistossa ei ole mainittu tarkempia syitä maaseudulle muuttamiseen, mainittu vain, että viimeisinä vuosinaan eli terveydentilansa takia pääasiassa maaseudulla. Vanhuuden ongelmien takia ehkä olisi helpompi elää kaupungissa, mutta toisaalta maaseudulla esimerkiksi ilma on raikkaampaa kuin keskellä Pariisia, mikä puolestaan saattaa olla helpottavampaa jonkun sairauden takia. Toki tämä on pelkästään spekulointia. Tarkoitatko nyt sitaattia ”Mikä kummallinen tie löytää sinun luoksesi.” teema-osiossa. Se on tosiaan suora sitaatti elokuvan loppukohtauksesta, jonka taskuvaras-Michel toteaa vankilassa kaltereiden takaa Jeannelle. Aiemmin elokuvassa Michel ei ole ottanut vastaan Jeannen rakkautta ja vasta jouduttuaan vankilaan löytää rakkauden. Ehkä se jää vähän epäselväksi tuossa kohdassa, mutta mielestä artikkelissa Taskuvaras asia valaistuu ehkä paremmin. --PtG 25. huhtikuuta 2011 kello 12.27 (EEST)[vastaa]
Tarkoitin juuri tuota. Jos se noin on tekstityksessä, ei voi mitään. Kuvasta irralliset vuorosanat eivät tietenkään kerro kaikkea vaan ovat nimenomaan irrallisia. Sitten: yritin etsiä lähdettä sille että Bagh on saanut idean Pockpicketille juuri Bressonin Pickpocketista. Olisi ollut mukava lisä vaikutteiden saajiin. Huvituin elokuvasta aikoinaan suunnattomasti mutta en ole nähnyt sitä uudestaan. Paul Schader on tutkinut Bressonin ja Yasujirō Ozun (ja Dreyerin) yhteistä kieltä, ja siitäkin voi joskus lisätä maininnan. Ozu-artikkelia kehittelin aiemmin ja pidän itse kovasti hänen tyylistään. Ozu-artikkelissa on asialle nyt lähdekin mutta itse kirjaa minulla ei ole. Materiaalia on tietysti vaikka kuinka paljon, nämä nyt vain tulivat mieleen, eivätkä ne mitään välttämättömyyksiä ole. --Abc10 25. huhtikuuta 2011 kello 13.27 (EEST)[vastaa]
En tiedä, missä muodossa elokuvassa repliikki on tekstitetty, mutta tuo on otettu suoraan Braad Thomsenin kirjassa, jossa elokuvaa siteerataan. Itsehän kyseistä elokuvaa ole nähnyt (ja Bressonilta muutenkin vain elokuvan Kuolemaantuomittu on karannut; aika harmillisen vähän Bressonin elokuvia on Suomessa saatavilla, eikä televisiostakaan niitä ole kovin paljon näkynyt). Ajattelin laittaa tuohon kohtaan sitaattikuvan Taskuvarkaan loppukohtauksesta ja siirtää ehkä sen koko repliikinkin sinne, jos se vaikka olisi parempi ratkaisu. En itsekään ole lukenut Schraderin tutkimuksesta, mutta kirjallisuudessa viitataan siihen aika usein, ja usein jopa melko kriittisesti. --PtG 25. huhtikuuta 2011 kello 13.53 (EEST)[vastaa]
Tarkennetaan vielä, ettei jää väärää kuvaa: huvittumiseni kohdistui siis Baghin elokuvaan. Uudestaan lukiessani huomaan, että voisi luulla Bressonin huvittaneen minua. Bressonilla ei ole elokuvissaan huumoria, minkä todistaa ja lausuu ääneen Hannu Puttonen [2]. --Abc10 25. huhtikuuta 2011 kello 14.42 (EEST)[vastaa]