Keskustelu:Riihimäen–Lopen rautatie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kallelan metsärata[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa lukee: Rataan liittyi myös puun kuljetukseen käytetty Kallelan metsärata, mutta loytamistani lahteista kay ilmi etta oli kyseessa metsastajien kaytossa oleva metsastysmajalle johtava hevosvetoinen rata. Olikohan puunajoon tarkoitettu rata otettu metsaseuran kayttoon ja palveli molempia yhtaikaa? Kaivattaisi kommentteja, lisatietoja ja referensseja kohtaan: Keskustelu:Loppi, jossa Kallelan metsäradan artikkeli on referensseja odotellessa.

Baldwin040 4. heinäkuuta 2009 kello 22.30 (EEST)[vastaa]

Pitäjänkartassa 1:20 000 2042 12 (1940-luvulta) on merkitty metsästysmaja vAnsalamäkeen Lopen - Riihimäen radan pohjoispuolelle niillä paikkeilla, jossa Kallelan metsärata haarautuu rautatiestä etelään. Riihimäen historiassa tai Paloheimo Oy:n historioissa (Yrjänä tai Keskisarja, tai Riihimäen Historia, en muista nissä näistä) oli kerrottu metsästysmajoista ja niille matkustamisesta junalla. Saattaa kuitenkin olla useampiakin metsästysmaja, koska em. lähteessä puhuttiin useammasta. En katsonut tarkkaan kun törmäsin Kallelan metsäradan käsittelyyn Wikipediassa vasta luettuani em. lähteitä muuten. Näitä lähteitä vertailemalla voi ehkä päästä eteenpäin. Kallelan metsärata on piirretty myös Suomen yleiskarttakirjaan 1950-luvulta, mutta ei enää Vanhat painetut kartat -palvelussa oleviin peruskarttoihin, joissa tältä osuudeltaan on vielä Riihimäen Lopen rata Launosiin asti (pitäjänkartassa Kesijärvelle asti). --Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2020 kello 18.04 (EET)[vastaa]

Kesijärven saha[muokkaa wikitekstiä]

Kesijärven saha valmistui 1899 ja se siirrettiin Riihimaelle 1904. Miten on mahdollista etta 1907 valmistuneella rautatiella olisi kuljetettu taman samaisen sahan tuotteita kuten joistakin lahteista voi lukea jos saha kerran siina vaiheessa rallatteli jo Riihimaella?

Baldwin040 10. heinäkuuta 2009 kello 07.12 (EEST)[vastaa]

Homma oli niin että Kesijärvessä säilytettiin niitä tukkeja sahaa varten. Tämä lopetettiin kun Riihimäen tukkikentille saatiin kastelulaitteet tukkeja varten. Eli radalla vain kuljetettiin raaka-aineita sahalle tuolloin. -193.166.253.68 4. tammikuuta 2011 kello 13.40 (EET)[vastaa]

{{lähde}} --Compance 5. tammikuuta 2011 kello 17.11 (EET)[vastaa]
Näistä kerrotaan Paloheimo Oy:n kahdessa historiassa (toinen kirja Keskisarja yleispiirteisemnmin kun keskittyy paloheimoihin yhteiskunnallisesti, toinen sahoihin ym. yrityksiin perusteellisemmin keskittyvä Yrjänä, ja myös Riihimäen historiassa, ehkä Lopenkin historiassa. Näiden mukaan sahat ehtivät toimia (muistaakseni, pitäisi tarkistaa) joinkin aikaa samanaikaisesti. Em. teoksissa mainitaan myös tukkien varastointi järvissä, mutta en muista mainiyyiinko Kesijärveä. Näistä teoksista asiaa voi tutkia ja lähteistää tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2020 kello 18.10 (EET)[vastaa]

Radasta ja sen asemista[muokkaa wikitekstiä]

  • Mista loytyisi tietoa Santamaen aseman (vai seisake?) tarkasta sijainnista? Oliko se miten sijoitettu suhteessa kylatien ylitykseen ja sen jalkeen paaradalta takavasempaan erkanevaan sivuraiteeseen?
  • Mita oli taman Santamaella paaradalta erkanevan sivuraiteen paassa? Santamaen saha? Sivuraide oli n. 300m ja erkani tiilitehtaalta Launosiin mennessa takavasempaan heti kylatien ylityksen jalkeen. Rata nakyy esim 1933 pitajankartassa.
  • Oliko Kesijarvella ympari ajettava looppi kuten jotkut ei-kirjalliset lahteet antaisivat ymmartaa? Vai miten oli jarjestetty junan suunnan vaihto takaisin Riihimaelle?
  • Santamaen ja Launosen valissa olleella Kulmalalla ei liene ollut mitaan tekemista Riihimaen aseman ja Lasitehtaan valissa olleella Kulmalalla, muutakuin sama nimi? Varsin hamaavasti vain on tuossa radanvarressa kaksi saman nimista paikkaa vaikka Launosten vieressa olevalla ei liene ollutkaan muutakuin lapikulkeva kiskopari.

Baldwin040 10. heinäkuuta 2009 kello 07.45 (EEST)[vastaa]

Yllä mainitussa pitäjänkartassa ja yllä mainituissa kirjaläj´hteissä on näistö jonkin verran tietoa, esim. kartassa joidenkin pysäkkien sijainteja mutta ei kaikkien. Santamäki on. Sahojen ohella oli sekä kormussa että Santamäessä muutakin toimintaa, ainakin tiilitehdas ja mahtoimko olla jotain turpeeseen liittyvää. Palvelusta (MML) Vanhat painetyut kartat voi katsoa 1950-luvun peruskarttoja ja em. kirjasta lukea Paloheimon yritysryppään toiminnoista. Niillä poääsee eteenpäin mutta ei tyhjentävästi. Maanmittaustoimitusten kartoissa voisi (mahdollisesti, ei varma) löytyä tarkkaa lisätietoa, mutta valitettavasti niitä ei ole Hämeen läänistä vielä netissä.--Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2020 kello 18.15 (EET)[vastaa]
Kun katsoo Kesijärven rantaa radan päässä Maanmittauslaitoksen karttapaikan ilmakuvasta ja rinnevarjostuksessa, niin näistä erottuu tosiaankin jonkinlainen luupinmuotoinen pengrerlenkki järven rannassa. Karttatulkinta ei ole tämän suhteen varma eikä luotettava lähde, mutta muista lähteistä voi etsiä varmennusta. Ensimmäinen etsittävä voivat olla maanmittaustoi mitusten kartat, joita viimeksi katsoessani ei vielä ollut netissä ent. Hämeen läänistä.--Urjanhai (keskustelu) 6. marraskuuta 2020 kello 18.56 (EET)[vastaa]

RLR 1 -veturin koeajosta[muokkaa wikitekstiä]

Rataa käsittelevässä hakuteoksessakin väitetään että veturia olisi koeajettu paineilmalla; alan eräs parhaista asiantuntijoista, Museorautatien varikkomestari J-P Viitanen sanoo kuitenkin ettei se ole mahdollista: höyrykonetta voi käyttää paineilmalla vain muutamia minuutteja, koska suurpaineinen ilma ei paisu kuten höyry, päin vastoin se kehittää kylmyyttä paineen laskiessa - eli jo muutaman kymmenen metrin ajon jälkeen veturin sylinterit olisivat jäätyneet! Koeajot on hänen mukaansa täytynyt tehdä höyryllä, jos ne on tehty normaaliin tapaan. Höyry on hänen mukaansa saatu voimalaitokselta letkua pitkin, mikä on aivan perustekniikkaa. --Elmerivilpertti 3. tammikuuta 2011 kello 16.15 (EET)[vastaa]