Keskustelu:Reitkallin kartano

Onkos tällainen kartano automaattisesti merkittävä? --Limentti 13. syyskuuta 2010 kello 23.08 (EEST)

Tuosta keskusteltiin juuri Keskustelu:Hirvilahden_kartanon yhteydessä. Minusta tämä ei ole niin selkeä tapaus kuin Hirvilahti. Minä kyllä siirtäisin tekstin Reitkallin kyläartikkeliin ja tekisin tästä ohjaussivun.--Nedergard 14. syyskuuta 2010 kello 08.31 (EEST)

Tuota..."Hirvilahden kartanosta löytyy ensimmäinen maininta vuodelta 1409. Hirvilahti on vanhaa rälssisäteriä"... "Reitkallin rälssisäteri on ollut olemassa ainakin jo vuodesta 1383". Lisäksi erittäin merkittävää historiaa oppilaitoksineen. Eli tämä on mielestäni huomattavasti selkeämpi tapaus itsenäisenä artikkelina.--IA 14. syyskuuta 2010 kello 08.39 (EEST)

Siellä oli erillistä kaksi kartanoa. Mainisemaasi ei enää ole. Artikkelin pääaiheena oleva kartano on ilmeisesti paljon nuorempi - tekstistä ei käy selkeästi ilmi, milloin siitä on tullut kartano - ilmeisesti vasta 1750-luvulla tai sen jälkeen.--Nedergard 14. syyskuuta 2010 kello 09.08 (EEST)

Miten tämä eroaa Hirvilahdesta, jonka "nykyisen empire-tyylisen päärakennuksen rakensi vuonna 1848"...Ei kai se ole ratkaisevaa, miltä ajalta nykyiset rakennukset ovat, vaan kartanoon liittyvä historia. Tuon merkittävyystulkinnan mukaan mikään vanha kartano ei ole enää nykyisin merkittävä, jos nykyisin ei ole enää olemassa merkittävää historiallista rakennusta.--IA 14. syyskuuta 2010 kello 09.13 (EEST)

Sotketaan näköjään kaksi käsitettä kartanon muodostava tila ja sen päärakennus, jota jostain syystä on ruvettu sanomaan kartanoksi. No se ei ole harvinaista. (Kartano tarkoittaa vanhemmassa kielenkäytössä suomen kielessä myös pihaa, kuten ruotsissakin gård.) --Ulrika 14. syyskuuta 2010 kello 09.23 (EEST)

Niin, ja miten jotain kartanoa käsittelevässä artikkelissa ei voisi käsitellä samanaikaisesti molempia käsitteitä?--IA 14. syyskuuta 2010 kello 09.26 (EEST)

Tässä keskustelussa sotketaan näköjään kaksi käsitettä. Toinen puhuu aidasta, toinen sen seipäästä. --Ulrika 14. syyskuuta 2010 kello 09.28 (EEST)

Niin, miksei aitoja ja seipäita voi käsitellä samassa artikkelissa. Halkaistaanko vaikkapa artikkeli Haikon kartano aidoiksi ja seipäiksi, eli erilliset artikkelit kartanosta tilana ja sen historiasta ja kartanon (nykyisestä) päärakennuksesta?-IA 14. syyskuuta 2010 kello 09.35 (EEST)

Tarkoitin sitä, että tässä on kaksi erillistä kartanoa, joilla ei ole yhteyttä toisiinsa - siis ei sellaista jatkumoa kuin Hirvilahden tapauksessa. Vanhempi kartano on sijainnut jossain aivan muualla.--Nedergard 14. syyskuuta 2010 kello 09.32 (EEST)

Kartanoartikkelit käsittelee yleensäkin kartanon historiaa merkityksessä tilan historia, eikä pelkästään sen nykyisen päärakennuksen merkittävyyttä (joka tosin useimmissa tapauksissa on merkittävä).--IA 14. syyskuuta 2010 kello 10.19 (EEST)

Lähteet

Tekstiä tulee kovasti, mutta lähteitä ei. Olisiko viisasta lähteistää saman tien kun kirja/nettisivu on auki?--Opa1974 14. syyskuuta 2010 kello 12.47 (EEST)

On varmaan erittäin viisasta lähteistää saman tien. Tätä voi kysyä tarkemmin artikkelin alkuperäiseltä luojalta (eli ip-osoitteelta).--IA 14. syyskuuta 2010 kello 12.57 (EEST)

Puutarhakoulu

Siirtäisin tämän nimelle Reitkallin puutarhakoulu, koska se on ainoa merkittävä seikka mitä artikkelista löytyy. Vieraskieliset sukunimet (jotka oli linkitetty, arvaa kuka), eivät nosta artikkelin merkittävyyttä. --Ulrika 2. marraskuuta 2010 kello 15.15 (EET)

Nykyisellä nimellä tällainen maininta s.27: "Merkittävä vähintään maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön kohde" [1] --Opa 4. marraskuuta 2010 kello 08.51 (EET)