Keskustelu:Queer-tutkimus

Nähdäkseni queer-tutkimus on yleisemmin käytetty käsite. --Thi 4. huhtikuuta 2008 kello 15.26 (UTC)

Näin on. Vrt. Suomen queer-tutkimuksen seura. --Elena 4. huhtikuuta 2008 kello 17.43 (UTC)

Ok, mutta ajattelin siirrolla ainoastaan kielenhuoltoa. Queer on vierasperäinen sana ja siksi sitä ei voi esim. upottaa yhdyssanaan, vrt. queer-tutkimus (yhdysviivalla) vs. pervotutkimus. Sanan haltuunottoa ("reclaim the word") ajatellen queer-sanaa ei voi suomeksi reclaimata, koska se ei ennestään tarkoita mitään. Sivun voi siirtää takaisin, mutta käykää sitä ennen vielä katsomassa SQS:n sivu. Yleensä termien suomentuminen kertoo ilmiöiden vakiintumisesta.

Toinen asia on se Tötön artikkeli, jossa viitataan Keisarinnan uudet (v)aatteet -kirjaan sekä Hesarissa kevään mittaan käytyyn keskusteluun, johon on tullut kannanottoja monelta taholta. Tietysti harmittaa, kun omaa lempilasta näin julkisuudessa ruoditaan, mutta on virheellinen tapa esittää asia niin, että vain "joku Töttö" on arvostellut pervotutkimusta. En tekijänoikeussyistä voi laittaa kirjoitusta tähän, mutta voin lähettää sen pyydettäessä sähköpostitse. --Piechjo 5. huhtikuuta 2008 kello 10.38 (UTC)

Pieni lisäys edelliseen: myös naistutkija Sara Heinämaa on arvostellut Hesarissa pervotutkimuksen sukupuoli- ja seksuaalikäsitystä. Lähetän tekstin pyydettäyessä (tai ks. www.hs.fi -> arkisto). --Piechjo 5. huhtikuuta 2008 kello 10.40 (UTC)

Minulla ei ole minkäänlaista sidonnaisuutta naistutkimukseen, päinvastoin. Aloittelijamaiset virheet ovat vain haitaksi naistutkimuksen arvostelulle. Kun tekstissä esitetään passiivissa, että "on pidetty" jne., niin lukijan kannattaa kysyä "mitenkähän minua yritetään tässä huijata?" . Lähdeviite ei todellakaan anna perustetta kirjoittaa muuta kuin että joku Töttö on arvostellut queer-teoriaa. Muun esittäminen tekstissä olisi perusteetonta. Wikipedia:Resentismi. Keisarinna-pamfletissa puhutaan "sanamagiasta", ja sanoilla hämäämisestä on kyse tässäkin. Sara Heinäaan mielipidekirjoituksessa mainitaan queer-tutkimus ohimennen yhden kerran. Yksikään hyvää journalistista tapaa ja ammattitaitoa noudattava sanomalehti ei kirjoittaisi, että naistutkimusta arvostelevat "tieteen kannattajat". Ketkä? Kyse on propagandistisesta kielestä, vaikka kannattaisin (ja periaatteessa kannatan) tuota käsitystä. --Thi 9. huhtikuuta 2008 kello 07.07 (UTC)

Otan siis tarkat sitaatit käyttöön. OK? Itse asiassa ajatuksenjuoksuasi on melko vaikeaa seurata. Siis jos joku käsittelee artikkelissaan queer-tutkimukseen kohdistunutta kritiikkiä, niin silloin kyseinen käsittelijä ja vain kyseinen käsittelijä esittää kritiikkiä. Ja jos sekä Töttö että Keisarinna puhuvat sanamagiasta, niin miten se vahvistaa edellisen? Heinämaa siis puhuu queer-tutkimuksesta. Huomasitko, että hän vastaa Juvoselle ja Vänskälle, jotka ovat queer-tutkijoita? Piechjo 10. huhtikuuta 2008 kello 10.39 (UTC)

Artikkelin vaihe

Tein rakennemuutoksen ja lisäsin artikkeliin kritiikki-osan, paljon wikilinkkejä ja jonkin verran kielenhuoltoa. Piechjo: "En tekijänoikeussyistä voi laittaa kirjoitusta tähän, mutta voin lähettää sen pyydettäessä sähköpostitse." Voit siteerata mitä tahansa kirjoitusta, kunhan mainitset lähteet, onhan meillä toki Suomessa sitaattioikeus, joka mahdollistaa tiedonvälityksen ja tieteellisen keskustelun. Siteeraa mainisemasi kirjoitusta kuitenkin artikkelin Kritiikki-luvussa, niin jutusta tule parempi. Toivoisin artikkelin alkuun vielä täsmällisempää, yksinkertaista, kaksitoistavuotiaalle ymmärrettävää, tiivistä noin yhden lauseen määritelmää siitä, mitä queer- tutkimus ja teoria ovat. Myös alan alkuvaiheiden ja esitaistelijoiden osuutta voisi lisätä. Tietosanakirja ei ole spekultaatiokenttä, joten jätettänee se vähemmälle tässä yhteydessä, vai? --Kulttuurinavigaattori 9. huhtikuuta 2008 kello 09.22 (UTC)

Ylioppilaslehden haastattelun tilalle kannattaisi etsiä (englanninkielisessä) kirjallisudessa esitettyä kritiikkiä. Nyt tämä muistuttaa enemmän lehtijuttua kuin tietosanakirja-artikkelia ja lainaukset eivät edes liity olennaisesti artikkelin aiheeseen vaan naistutkimukseen yleensä. Naistutkimuksen kritiikistä on oma artikkelinsa. Haastattelulainauksesakin sanotaan, että esitetty kritiikki liittyy laadulliseen tutkimukseen yleensä. Eväät ovat nyt niin heikot, että kritiikki kannattaisi hoitaa Katso myös -linkillä artikkeliin Naistutkimuksen kritiikki. --Thi 9. huhtikuuta 2008 kello 09.26 (UTC)

Kuten myös tapahtuikin, näemmä. Mutta miksi valitsisit kritiikin juuri englanninkielisessä ja vain kirjallisuudessa esitettynä? Onko tärkeää vaieta kotimaassa käydystä keskustelusta? Otin kritiikki-osan mukaan kun se mainittiin, tosin vain epäsuorasti viitteen kautta alkuperäisessä artikkelissa. Voihan koko kritiikki-kappaleen poistaakin. Itse laajentaisin artikkelissa aiheen synnyn historiaa ja kehitystä sekä tutkimusongelman esittelyä, mutta antaisin ensin mahdollisuuden siihen alaa varsinaisesti tunteville. Tunnen aiheen vain lähinnä uuden taidehistorian kautta. Niin, siitäkin voisi mainita jutussa --Kulttuurinavigaattori 9. huhtikuuta 2008 kello 11.39 (UTC)

Mielestäni on asiallista, että Queer-tutkimuksesta käyty debatti on esillä artikkelissa, vaikka se tällä hetkellä keskittyy kovin Suomessa käytyyn keskusteluun, mutta kritiikkiosuuttahan voi aina laajentaa kuten muitakin osioita. Mielestäni kritiikki osion ongelma on ennemminkin se, että se pohtii naistutkimuksen kritiikkiä yleisellä tasolla eikä Queer-tutkimuksen kritiikkiä, jota sen pitäisi käsitellä. Linkittäminen artikkeliin Naistutkimuksen kritiikki ei myöskään oikein perustele itseään, koska eihän Queer-tutkimus ole yhtä kuin naistutkimus. --Klassikkomies 9. huhtikuuta 2008 kello 11.58 (UTC)

Lisäksi Queer-sanasta ja Queer-tutkimuksesta olisi mielestäni aiheellista tehdä omat artikkelit kuten on tehty en-wikipediassa, koska nekin ovat käsitteellisesti kaksi eri asiaa. --Klassikkomies 9. huhtikuuta 2008 kello 12.12 (UTC)

Nojaa. Englanninkielen ja suomenkielen queer-sanat ovat myös kaksi vähän eri asiaa. Amerikassa, josta queer-sanan käyttö ja tarkastelutapa tulevat, sanalla on vähän erilainen historia ja merkitys kuin suomen kielessä. Nämä merkitysten sävyerot olisi hyvä tuoda esille artikelissa. Tarkistin tuossa muutamia verkkolähteitä ja totesin että keskustelua käydään kovasti myös tällä ensimmäisellä kotimaisella kielellä. Oikea lähestymistapa olisi varmaan se, että artikkelissa ei käydä tuota keskustelua, vaan vain referoidaan sitä. Kaikki tiedot, jotka selvittävät ja havainnollistavat asiaa sitä tuntemattomalle lienevät tärkeitä. --Kulttuurinavigaattori 9. huhtikuuta 2008 kello 19.10 (UTC)

--kumpikaan linkki ei toimi