Keskustelu:Pilpan kanava

Pilpan kylän historiasta

Pilppa nimenä tarkoittaa vanhassa saamen murteessa nuolta tai keihästä. Pilpan myllyniemen puoleinen osa muistutti tosiaan nuolta tai keihästä ennen kanavan rakentamista 1900-luvun alussa. Alueella on liikkunut jääkauden jälkeisessä tilanteessa metsästäjiä ja kalastajia. Ruokoveden ympäristön vanhimmat muinaislöydöt on todettu 8000-9000 vuotta vanhoiksi. Alueella on liikkunut lähinnä saamelaisia joiden yksi talvileiri sijaitsi Varkauden Päiviönsaaressa. Myös Kerman seutua on mainittu vastaavana paikkana. Alueen sanastossa on lukuisasti saamenkielestä perua olevia nimiä kuten Ukonvuori, Ukonselkä, Pyhälampi, Paljakka, Pilppa, Karvio, Lapinsalo, Lapinjärvet, Lapinsuo jne.

Pilppa oli pitkään huomattava solmukohta vesireitin sijaintinsa vuoksi. Heinäveden reitin viimeinen koski Savonlinnan suuntaan. Itse Heinävesi kuului pitkään Rantasalmen seurakunnan alueeseen ja Heinäveden pitäjän pääpaikka sijaitsi kauan Pilpassa, jossa suuromistaja Brunoffin suvun aateliskartano sijaitsi kanavasta nykyistä Pilpan kanavatietä Pölläkän suuntaan vajaa kilometri. Brunoffien Hasunmäki 12 kantatila sisälsi tuhansia hehtaareja maita ja ulottui kirkonmäelle saakka. Sittemmin Hackmannin ostettua maat aateliskartano siirrettiin Rantasalmelle ja paikalle rakensi Hackmannin piirimies Juho Erik Luostarisen lampuotitilan päärakennuksen aittoineen, riihineen, heinälatoineen, navettoineen ja talleineen. Näin perustettiin Rautjärven tila 1850 luvun puolessavälissä.

Koskessa on ollut mylly, josta Pilpan Pölläkän puoleinen niemikin Myllyniemi on saanut nimensä. 1867 valtio päätti rakentaa ja antaa koskimyllylle tullimyllyn oikeudet. 1850-luvulla Saimaan kanavan avaamisen jälkeen Pilpan merkitys solmukohtana korostui entisestään. Kylässä toimi kaksi kauppahuonetta Löppösen ja Kangasniemen kaupat suurine varastorakennuksineen. Varastossa saattoi olla syksyllä talvea varten yli 10.000 säkkiä viljaa. Saloilla oli savotoita ja Pilpasta huollettiin suuri alue ylävesien suuntaan. 1900-luvun vaihteessa kanavarakennuksen yhteydessä Pilpan asukasluku oli toista sataa ja työmiehet päälle. Pilpan kanavan valmistumisen jälkeen 1905 kylän merkitys kaupan solmukohtana pieneni. Myös Kerman sahan tuotteet oli aiemmin soudettu Pilpan kosken alapuolelle Lautaniemeen, josta ne laivattiin ympäri Suomea ja Itänmeren varsia Englantiin asti.

Tukinlasku antoi kylälle paljon työtä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Nipunlasku korvasi aikaisemmat lauttakuljetukset. Pilpan kanavalla tehtiin parhaina aikoina töitä kahdessa vuorossa, jotta kesän kiintiöt saatiin alavesiin suurten selkähinaajien nippulautoiksi. Tukinuitto ehtyi 1980-lukua kohti tultaessa. Savon Uittoyhdistys hoiti aikanaan valtaosan Heinäveden reitin uitoista. Hinaajista tunnetuimpia olivat juuri Pilppa, Juhani ja Pallas höyryaikana. Sitten reitillä jurrasi vedossa myös dieselhinaajia. Kooltaan pieniä mutta kovia vetämään pätkiä.

Kanavakasööreistä tunnetuimpia olivat von Numers, Jaakkola, Tammi ja Kotilainen. Kanavanhoitajista Louhi ja Voutilainen. Pilpan suvuista 1950-luvun alussa kylässä vaikuttivat Luostariset, Louhet, Löppöset, Kangasniemet, Tammet, Voutilaiset, Saukkoset, Hurskaiset, Turuset, Leppäset, Pesoset ja Kotilaiset. Kylän lapset kävivät Torvelan koulussa 9 km:n päässä. Hiihtäen tai kävellen. Koulukyyti järjestyi osalle matkaa vasta 50-luvun puolivälin jälkeen.

Nykyään kylässä on talvisin vain muutama asukas, mutta kesällä Pilpan kylä herää elämään. Kesäasukkaineen väkeä löytyy jälleen reilusti yli sata. Vanha kylän rytmi on kadonnut mutta pääskyset tekevät edelleen pesänsä kanavan kopin räystään alle. Mutta vanhojen navettojen ympärillä viihtyneet suuret pääskysparvet ovat kadonneet. Vuorolaivat huutelevat kuitenkin edelleenkin kanavaan. Muistona Heinävesi I:n ja II:n kunniakkaista vuosikymmenistä Kuopion ja Savonlinnan välisillä reiteillään.

Pertti Olavi Luostarinen

Pilpan nykyinen kesäasukas. Myös Pilppa-nimimerkin nelivuotinen käyttäjä Ilta-Sanomien keskustelusivuilla.