Keskustelu:Paristo

Toivotaan, että joku kirjoittaisi lisää, esimerkiksi eri paristomateriaaleista: ruskihiiliparistot, alkaliparistot, litium-paristot sekä ladattavat nikkeli-kadmium -akut.

Epäjohdonmukaisuutta Paristokytkennät kappaleessa...

Eli kappaleessa paristokytkennät on pientä epäjohdonmukaisuutta:

"Mikäli paristot ovat peräkkäin sarjaan kytkettyinä siten, että edellisen pariston anodi (+ -napa) on kytketty seuraavan pariston katodiin (- - napaan), muodostuu paristojen yhteiseksi jännitteeksi niiden jännitteiden summa sähkövirran pysyessä samana."

Sinällään järkevää, mutta jos oletetaan virtapiirissä olevan kuormaresistanssin pysyvän samana, niin virta kasvaa kyllä jännitteen nousun myötä.

Vastaavasti:

"Jos taas paristot ovat rinnakkain kytkettyinä siten, että anodit ja katodit ovat keskenään galvaanisessa kosketuksessa, ei jännite suurene, mutta paristoista saatava virta on paristojen virtojen summa ja paristomäärän lisääminen rinnakkaiskytkennässä lisää niiden käyttöaikaa."

Olettaen että paristoa ei ole oikosuljettu, tai siitä yritetä käyttää erittäin suuritehoista laitetta, ei rinnakkain kytkeminen lisää virtapiirissä kulkevaa virtaa. Pikemminkin voisi sanoa, että paristossa virta puolittuu, koska puolet virrasta tulee toisesta paristosta.

Sama asia tuo on toisella tavalla sanottuna vain. Mikset vaihda, jos kerta mielestäsi se on noin? Asiahan ei kyllä muutu mitenkään, vain sanamuodot. //John Locke 14. syyskuuta 2006 kello 08.07 (UTC)

Mielestäni koko teksti paristojen rinnankytkennästä pitäisi poistaa, koska paristoja eikä yksittäisiä sähköpareja ei yleensä kytketä rinnakkain, koska rinnankytkentä harvoin onnistuu täydellisesti, johtuen siitä, että sähköparien ja paristojen jännitteet ovat vain harvoin täsmälleen samoja, vaikka ne olisivat täsmälleen samanmallisia ja samalta valmistajalta. Paristojen kapasiteettia kasvatetaankin vaihtamalla paristo sellaiseen jonka sisäiset sähköparit ovat suurempikokoisia (ja niistä saadaan enemmän energiaa, mitä kuvastaa niiden amperituntien määrä). Vertailukohta: artikkeli "Battery (electricity)" ei kerro mitään paristojen rinnankytkennästä, ja sarjakytkennästäkin sen verran että eri jännitelukemat omaavien paristojen periaate tulee ymmärretyksi, esim 9 voltin paristo on tehty kytkemällä sarjaan kuusi 1,5 voltin sähköparia (electric pile / battery cell). Eppukoo (keskustelu) 13. huhtikuuta 2013 kello 02.17 (EEST)

-Mielestäni tälle sivulle kuuluisi laittaa myös eri paristotyyppien ulkoiset mitat.

== Kummallinen väite kappaleessa Voltan patsas, viimeinen lause: Myös autojen akut ovat paristoja. Mielestäni eivät todellakaan ole! Paristossa on kemikaalisatsi, joka antaa ulos sen minkä antaa yksisuuntaisessa prosessissa, akut taas voi ladata uudelleen. Joku sähköoppinut voisi kommentoida ja poistaa tuon tarpeettoman väitteen. -PG

Paristo synnyttää jännitteen eikä virtaa. Virta on nolla, jos napoja ei yhdistetä. -Joel

Pari ei ole paristo.

"Paristo koostuu yhdestä tai useammasta sarjaan kytketystä sähköparista" ei ole oikein sanottu, sillä ei yksi pari ole paristo, vaikka niin virheellisesti yleisesti sanotaan.Tequilamaster 23. tammikuuta 2010 kello 23.38 (EET)

Mikäpäs siinä olisi "virheellistä" ja millä perusteella? Luotettavaa lähdettä kehiin. Paristovalmistajat [1] ja muut [2] nimittävät yleisesti yhdenkin parin paristoja paristoiksi, ja Perussanakirjakin pitää tätä käyttöä normaalina yleiskielenä, joten ei siinä Wikipedia voi lähteä mestaroimaan kielenkäyttöä muuksi. Jos ajatus on, että "-sto" täytyy viitata useampaan kuin yhteen, niin ei se nyt niin selvä ole. Jos on oikein pieni valtio, niin voihan sen laivasto koostua vaikka yhdestä laivasta. Matemaattisesti jo yhdenkin alkion joukko on joukko. --Jmk 25. tammikuuta 2010 kello 11.00 (EET)

Koska sähköparissa on kaksi elektodia(anodi ja katodi), on se pari. Tämän itsestäänselvyyden voi lukea vaikka Otavan isosta tietosanakirjasta: "paristo on useiden yhteenkytkettyjen galvaanisten parien yhdistelmä". Samaa sanoo Nyky Suomen sanakirja. Pari on kaksi huolimatta siitä, mitä valmistajat sanovat. Se, että käytännössä kutsutaan asioita väärin ja niistä tulee yleisiä ja jopa myös tuottajien käyttämiä ilmaisuja, ei tee niistä oikeasti oikeita, eikä tee Wikipediakaan.Tequilamaster 30. tammikuuta 2010 kello 18.19 (EET)

Sähkötekniikkaa jo 60-luvulla opiskelleena totean, että jo silloin opimme, että on olemassa sähköpari, joita yhteenkytkemällä saadaan sähköparisto. Ei pidä antaa periksi yleiseen käyttöön vakiintuneille virheellisyyksille! On totta, että matemaattisesti yhden alkion joukko on jo joukko, mutta se ei ole sama asia, kuin pari (=kaksi), joka viittaa + ja - -napoihin. Mutta jos siis aina annetaan periksi kielenkäyttöön pesiytyneille virheellisyyksille, niin syödään sitten elääksemme joka päivä vaikka sitä RUUKAA. Repeliini  –Kommentin jätti 88.192.92.180 (keskustelu)

Wikipediassa noudatetaan tavallisia suomen kielen sääntöjä. Niitä sääntöjä löytyy tarvittaessa esim. sanakirjoista. Jos Wikipediaan kerättäisiin kaikki omintakeiset ideat "vääräkielisyydestä", mitä tuhannet kansakoulunopettajat ovat vuosien varrella keksineet, niin siitäpä varsinainen soppa tulisi. --Jmk (keskustelu) 29. maaliskuuta 2012 kello 09.52 (EEST)

Paristo ei ole patteri

Patteri on eri asia kuin paristo, joten Wikipedian ei pitäisi turmella suomen kieltä, vaan tuoda esille tämä asia artikkelissa. Lisäsin joskus artikkeliin, että patteri on virheellinen ilmaisu, mutta joku suomen kieltä taitomaton idiootti on lisäämäni sanan "virheellisesti" poistanut. 88.112.210.1 12. helmikuuta 2011 kello 19.31 (EET)

HH:n poistaminen ei näköjään kiinnosta ketään. – Wikipedian tulee perustua lähteisiin. Muiden muokkaajien solvaaminen ei valitettavasti riitä, vaan sinun tulee esittää muitakin luotettavia lähteitä "virheellisyydelle". --Jmk 15. helmikuuta 2011 kello 09.03 (EET)

Mutta eikös sarja paristoja, esimerkiksi 4.5 ja 6 voltin paristojen kohdalla, ole sama kuin patteri?

R6-linkki johtaa rivimoottoreihin

Tuo pitäisi korjata. Minnehän alkuperäinen R6 -sauvaparistosivu on kadonnut, vai onko sitä ollutkaan? Kommentin jätti 91.152.128.197 (keskustelu)

Otin virheellisen linkityksen pois, pääartikkelissa sauvaparisto käsitellään noita eri paristokokoja. Ainakaan tuolla nimellä (R6) ei ole artikkelia ollutkaan. --Jukka Kolppanen 15. tammikuuta 2012 kello 19.33 (EET)

LEDistä LCD:hen vai LCD:stä LEDiin?

Ehdin jo kumota äskeisen yhteenvedottoman LCD:n ja LEDin järjestyksen muutoksen yhdessä lauseessa [3], mutta onko IP-käyttäjä sittenkin oikeassa? Huomasin nimittäin jälkeenpäin, että artikkelissa luki jo muutama vuosi aiemmin samalla tavalla "kun laskinten näytöt muuttuivat runsaasti virtaa kuluttavista LED-näytöistä LCD-näyttöihin", mutta eräs toinen IP-käyttäjä muutti sen nykyiseen järjestykseen, "kun laskinten näytöt muuttuivat runsaasti virtaa kuluttavista LCD-näytöistä LED-näyttöihin", nelisen vuotta sitten niin ikään yhteenvedotta [4]. Itselläni ei ole tällaisista tekniikan asiasta juuri tietoa, joten ei olisi tietenkään pitänyt lähteä puuttumaan asiaan. Kumosin siis oman kumoukseni ja jätin asiasta paremmin perillä olevien arvioitavaksi, kumpi väite väite pitää paikkansa, siirryttiinkö LED-näytöistä LCD-näyttöihin vai toisinpäin. --Nironen (keskustelu) 20. syyskuuta 2015 kello 04.41 (EEST)

LED-näytöistä siirryttiin LCD-näyttöihin, eli IP oli oikeassa. --Otrfan (keskustelu) 20. syyskuuta 2015 kello 04.43 (EEST)

Lähdevaatimukset

Luin ensimmäisen ruudullisen. Siellä on viisi vaatimusta lähteille. Kaikki, mihin lähdettä vaaditaan, on oppivelvollisuuteen kuuluvaa perustietoa, joten lehdevaatimukset ovat lähinnä haitaksi artikkelille. Voisiko nbe poistaa? –Kommentin jätti 2001:2003:F51F:6400:8866:6C7C:D0AB:8F76 (keskustelu)

Täällä on muutama käyttäjä, jotka epäilevät kaiken lähteettömän olevan valetta. He sitten lätkivät lähdepyyntöjä ihan yleissivistykseen kuuluviin toteamuksiinkin, kun eivät itse sitä tiedä. Varmaan epäilisivät sitäkin, että maa kiertää aurinkoa, jos virkettä ei ole lähteistetty ja lisäisivät lähdepyynnön.--MAQuire (keskustelu) 22. joulukuuta 2022 kello 16.50 (EET)