Keskustelu:Moduloiva takaisinheijastin
1.Artikkelista puuttuu maininta siitä missä sitä moduloivaa takaisinheijastinta on kannattavinta käyttää. Asiaa voi tarkastella ainakin lähetyspään ja vastaanottopään järjestelmien koon kautta, ilmeisesti niin että moduloiva takaisinheijastin on sitä todennäköisemmin kannattava, mitä suurempi vastaanottopään järjestelmä on suhteessa lähetyspään järjestelmään, eli esim. laiva vastaanottaa laserinsa heijastusta laitteesta joka on vetypallossa tai käsillä lähetettävässä lennokissa.
2.Yhdessä lähteessä puhuttiin n. 10 megabitin sekuntinopeudesta, mikä ehkä on puolijohteisiin yleensä liittyvä ominaisuus, koska RONJA on myös 10 megabitin nopeudella toimiva. Ehkä se ei ole yhteensattuma, vaan 10-20 megahertzin nopeus on puolijohteille jotenkin suhteellisen helppo saavuttaa ja sitä suuremmat nopeudet vaativat erikoista ja yhä erikoisempaa tekniikkaa nopeutta kasvatettaessa? (Nykyään 3200 megahertzin prosessorit ovat yleisiä.) Sekä puolijohteeseen perustuvan sulkimen että ronjan ledin on pystyttävä läpäisemään valoa, ja se ja/tai joku muu seikka voi asettaa teoreettisen rajan nopeudelle paljon paljon pienemmäksi kuin mihin prosessorit ja laserit pystyvät, ehkä juuri siihen 10-20 megahertziin? Jos teoreettisesta rajasta ja siten tulevaisuudennäkymistä löytyy lähde, niin siitä pitää mainita artikkelissa. (Jos modulointitekniikka on yksinkertainen manchester-modulointi, komponentin taajuuden on oltava tuplasti suurempi haluttuun bitinlähetysnopeuteen verrattuna, eli 20 megahertzin led voi lähettää 10 megabitin nopeudella.)
3.Olisi hyvä saada joku valokuva.
4.Vastaanottavan tahon valonsäteen ei välttämättä tarvitse olla tasainen, vaan vastaanottaja voi lähettää omaakin lähetystään toiseen päähän ja sitten ottaa heijastuksesta huomioon sen mitä aiemmin itse lähetti. Tämä voi alentaa datansiirtonopeutta, mutta silti.