Keskustelu:Magneettinen suskeptibiliteetti
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Yhdistäminen[muokkaa wikitekstiä]
Tätä artikkelia (tämänhetkinen nimi Magneettinen suskeptibiliteetti) on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Magnetoituma. En kannata. Vaikka molemmilla sivuilla on samoja asioita käsitteet ovat erillisiä. Yhdistämisen sijaan voisi olla parempi kehittää sisällön jakoa näiden välillä. Myös engl. Wikissä näille on erilliset sivut. --Jawacz (keskustelu) 6. tammikuuta 2022 kello 10.58 (EET)
- Magneettinen suskeptibiliteetti kuvaa aineen magnetoitumaa ulkoisessa magneettikentässä, joten käsitteet ovat hyvin läheisesti yhteydessä toisiinsa. Magnetoituma on toki käsitteenä laajempi, ja voisi sisältää esimerkiksi magnetisaatiodynamiikkaan liittyviä asioita ja ferromagnetismin käsittelyä. Magneettinen suskeptibiliteetti on kuitenkin yksinkertaisin magnetoituman matemaattinen malli, joten se tulee joka tapauksessa käsitellä magnetoituma-artikkelissa. Ajattelisin siis että magneettista suskeptibiliteettia voisi tässä tynkä-vaiheessa käsitellä magnetoituma-artikkelissa, eikä itsenäistä artikkelia tarvita. Sitten kun käsittely alkaa olla riittävän laaja että yksi artikkeli ei riitä, artikkelin voi lohkoa osiin. Englanninkieliset artikkelit ovatkin suomenkielisiä huomattavasti laajempia.
- Yleinen kysymys: Onko wikipediassa käytäntö että jokaisesta pienestä käsitteestä tehdään itsenäinen artikkeli? Mielestäni olisi järkevämpää käsitellä aihealueita hieman laajemmin yhdessä artikkelissa, ja lohkaista alaotsikot sitten itsenäisiksi artikkeleiksi kun emoartikkeli kasvaa liian suureksi. Artikkelien pitäisi kuitenkin käsittääkseni toimia itsenäisinä teksteinä, jotka myös taustoittavat käsitteet. Itsenäiset artikkelit esim. yksiköistä ymmärrän. -Jähmefyysikko (keskustelu) 6. tammikuuta 2022 kello 12.04 (EET)
- Suskeptibiliteetti on materiaalin ominaisuus. Magnetoituma taas on aineen tila magneettikentässä. Mielestäni tällä sivulla voisi olla mm. taulukko erilaisten materiaalien suskiksista. Myös permeabiliteetista on oma sivu. Tällä hetkellä tosin sivut ovat niin suppeita, että teknisesti ne voisi kyllä yhdistää. Mutta olisiko se lopullinen tila? --Jawacz (keskustelu) 6. tammikuuta 2022 kello 16.04 (EET)
- Teoriassa sen ei tarvitsisi olla lopullinen tila, mutta varmaan käytännössä olisi, koska nämä kaksi sivua ovat edenneet 12-14 vuoden aikana aika hitaasti. Juuri tuon hitauden takia olisikin järkevää yhdistellä fysiikan artikkeleita, jotta vaivannäkö kohdistuisi jäljelle jääviin sivuihin. Esimerkiksi suskiksen käsittely magnetoituma-sivulla, jossa konteksti on jo määritelty, vaatii vähemmän vaivaa kuin kokonaisen artikkelin kirjoittaminen aiheesta. Ja jos sitä tekstiä tosiaan alkaa tulemaan enemmän, niin voihan nämä sivut sitten erottaa. -Jähmefyysikko (keskustelu) 6. tammikuuta 2022 kello 16.30 (EET)
- Ehkäpä ennen mahdollisia muutoksia on joka tapauksessa hyvä odottaa jonkin aikaa, josko tulee lisää kommentoijia. --Jawacz (keskustelu) 6. tammikuuta 2022 kello 17.42 (EET)
- Teoriassa sen ei tarvitsisi olla lopullinen tila, mutta varmaan käytännössä olisi, koska nämä kaksi sivua ovat edenneet 12-14 vuoden aikana aika hitaasti. Juuri tuon hitauden takia olisikin järkevää yhdistellä fysiikan artikkeleita, jotta vaivannäkö kohdistuisi jäljelle jääviin sivuihin. Esimerkiksi suskiksen käsittely magnetoituma-sivulla, jossa konteksti on jo määritelty, vaatii vähemmän vaivaa kuin kokonaisen artikkelin kirjoittaminen aiheesta. Ja jos sitä tekstiä tosiaan alkaa tulemaan enemmän, niin voihan nämä sivut sitten erottaa. -Jähmefyysikko (keskustelu) 6. tammikuuta 2022 kello 16.30 (EET)
- Suskeptibiliteetti on materiaalin ominaisuus. Magnetoituma taas on aineen tila magneettikentässä. Mielestäni tällä sivulla voisi olla mm. taulukko erilaisten materiaalien suskiksista. Myös permeabiliteetista on oma sivu. Tällä hetkellä tosin sivut ovat niin suppeita, että teknisesti ne voisi kyllä yhdistää. Mutta olisiko se lopullinen tila? --Jawacz (keskustelu) 6. tammikuuta 2022 kello 16.04 (EET)
- Joo. Jos tai kun joku yhdistämiseen ryhtyy, olisi hyvä samalla laajentaa kohdeartikkelia merkittävästi. Muutoin tämä artikkelien muuntelu ei ole kovin rakentavaa. Jähmefyysikko (keskustelu) 6. tammikuuta 2022 kello 19.13 (EET)