Keskustelu:Louhisaaren kartano

Sivu pitäisi saada siirrettyä nimelle Louhisaaren kartano, mutta wiki-ohjelmisto ei salli edelleenohjausartikkelin päälle siirtämistä. Voisiko joku ylläpitäjistä tehdä muutoksen? --Hapo 29. heinäkuuta 2006 kello 18.45 (UTC)

Löytyisikö mistään tietoa, kuinka Louhisaari oli ollut joskus todellakin saari ennenkuin maankohoaminen vei meren pois? Olisi mielenkiintoinen lisä artikkeliin.  –Kommentin jätti 188.238.121.68 (keskustelu) 3. kesäkuuta 2017 kello 20:08:56‎ ‎

Louhisaaren linna on rakennettu vanhan purjehdusreitin varrelle kalliokohouman päälle, jonka näkee selvästi kun katselee sitä puistosta meren puolelta. Rakennusaikana kartanon rakennukset ovat näkyneet selvästi merelle maamerkkinä. Museossa sivurakennuksessa on opastaulu, jonka mukaan kartanon aikaisempi päärakennus oli mahdollisesti (tulotieltä katsottuna vasemmanpuoleisen eli) nykyisen koillisen sivurakennuksen kohdalla ja oli 1500-luvulla ihan rantatörmällä, kolmelta sivulta meren ympäröimä. Myös Askaisten kirkon paikka oli silloin vielä lähellä rantaviivaa. Kun nykyinen päärakennus on tehty 1650-luvulla, meri olisi ollut kahdelta sivulta vielä sitä. 1800-luvulla Myllymäki oli jo paljastunut meren alta ja nykyisen puiston alue oli kuivalla maalla. Kylpyläpaviljonki on tehty 1820-luvulla meren rantaan, nyt siinä on matala ruovikkoitunut lahti. Eli tuosta päätellen Louhisaari on ollut saari ennen 1500-lukua. Louhisaaresta kirjoitetussa kirjassa saattaa olla lisätietoa halukkaiden tutkittavaksi. --Htm (keskustelu) 4. kesäkuuta 2017 kello 03.37 (EEST)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Ehdotan artikkelia lupaavaksi.--Arla 5. kesäkuuta 2017 kello 14.00 (EEST)

Yksi lähteetön kappale (merkitsin lähdepyynnöllä) ja välillä vähän turhankin tiheään viitteitä, kun sama lähde ja sivu toistuu monta kertaa peräkkäin. Sitten malline voisi olla. Muuten ei valittamista, sisällöllisesti ei tule mieleen mitä tästä puuttuisi.--Tanár 6. kesäkuuta 2017 kello 23.30 (EEST)

Kelpaa. Viitteen tulisi tosin olla vasta välimerkin jälkeen. --Sblöbö (keskustelu) 7. kesäkuuta 2017 kello 23.29 (EEST)

Tökkäsin vielä mallineen siihen. Ehkä pieni kauneusvirhe, että se on rakennusmalline, vaikka artikkeli kertoo koko kartanosta? Toisaalta päärakennuksesta on eniten juttua. Kannatan lupaavaksi.--Tanár 9. kesäkuuta 2017 kello 11.21 (EEST)

Lupaavaksi varmaan kelpaa nykyisellään. Kuitenkin pari kysymystä kartanon historiasta: Tiedetäänkö kartanon "synnystä" mitään tai kuinka kauan se oli ollut olemassa ennen Flemingejä? Keitä olivat nuo Korket? Entä kuka tai ketkä omistivat Louhisaaren vuosina 1903–1961 ja missä käytössä se tuona aikana oli? --Risukarhi (keskustelu) 9. kesäkuuta 2017 kello 14.46 (EEST)

Tämä viitteistys alkaa kyllä vaikuttaa hätävarjelun liioittelulta. Ensisilmäyksellä artikkeli näyttää siltä, että se on koottu useista yksittäisistä (uutis)lähteistä, kun jokaisen virkkeen ja paikoin usean sanankin perässä on viite. En viitti nyt sen takia vastustaakaan, kun artikkeli on pätevä (tosin muakin kiinnostaisi hieman Risukarhin tavoin kartanon syntyhistoria). --PtG (keskustelu) 9. kesäkuuta 2017 kello 22.53 (EEST)

Kartanon historiasta: Riipppuen siitä, katsooko ensimmäisen tunnetun omistajan tietoja museoviraston painetusta oppaasta vai museon nettisivulta, hän oli joko Elin tai Elin Korke. (Mahdollisesti olleesta) Korken suvusta en ole tarkempaa tietoa löytänyt, oletan ettei tietoa ole säilynyt tai löytynyt, koska mitään ei kerrota. Kartanosta ei ole kerrottu ajalta ennen Flemingejä mitään, ei esim. ensimmäistä löydettyä mainintaa siitä. Pidetään mahdollsiena, että toisen sivurakennuksen kellari on peräisin aikaisemmasta päärakennuksesta. -Louhisaaren omistivat vuosina 1903-1961 artikkelissa mainittu Hannuksen pariskunta ja heidän jälkeensä sen peri heidän tyttärensä, joka myi sen. Flemingien ja Mannerheimien välillä kartanolla on myös pari muuta lyhytaikaista omistajaa. Olen aikeissa jossain vaiheessa tutustua Museoviraston kirjaan, se on tietysti laajempi historiikki. Samoin artikkeli Luettelo Louhisaaren kartanon omistajista olisi kehitettävien joukossa, ainakin se kaipaa faktatarkistusta. - Mallineeksi kelpaisi museomalline ehkä parhaiten.--Htm (keskustelu) 11. kesäkuuta 2017 kello 03.37 (EEST)

Kannatan. --Ukas (keskustelu) 13. kesäkuuta 2017 kello 18.57 (EEST)

Kehitysehdotuksia on tullut, mutta kukaan ei vastusta tällaisenakaan, joten merkitsen artikkelin lupaavaksi. Jatkoa ajatellen kartanon historiasta ennen Flemingejä voisi olla enemmän tietoa ja rakennusmallineen voisi vaihtaa museomallineeseen.--Tanár 15. kesäkuuta 2017 kello 10.00 (EEST)