Keskustelu:Louhekkaat

Artikkeli Louhekkaat on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
15.–30.8.2021	Laatuarviointi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tällainen tuli aloitettua ex temporena, ja kolmessa päivässä artikkelille on kertynyt mittaa. Anatomista kuvausta olisi mahdollista laajentaa lähteiden pohjalta, mutta tietoja on vaikea ilmaista juoksevassa tekstissä, eivätkä ne luultavasti auta keskivertolukijaa mitenkään. Saako tällaiset tiedot jättää pois hyvällä omallatunnolla? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 15. elokuuta 2021 kello 21.02 (EEST)

Pitäisikö puhua silkistä, seitistä vai rihmasta? Kielitoimiston sanakirjan perusteella rihma voisi olla osuvin vaihtoehto, ja voisin vaihtaa tuon myös artikkeliin, ellei kenelläkään ole muita mielipiteitä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 15. elokuuta 2021 kello 21.36 (EEST)

En ole varma oikeasta termistä, silkki sinänsä varmaan yleensä viittaa silkkiperhosen toukon kuituun. Et tuossa avauksessa itse kommentonut, mikä olisi nähdäksesi artikkelin taso, mutta musta tämä nyt voisi jo nykyisellään olla melkeinpä hyvä. Yksityiskohtaisempaa tietoa ei varsinaisesti tarvitse enää lisätä tälle tasolle. --PtG (keskustelu) 16. elokuuta 2021 kello 17.58 (EEST)

Kielitoimiston sanakirjan mukaan silkki on ”vars. silkkiperhosen toukan kehräämä ohut kuitu”. Eli viittaa silkkiperhosen toukkiin useimmiten mutta ei välttämättä. Itse aiheesta en tiedä paljoakaan, eikä se myöskään herätä minussa intohimoista uteliaisuutta. Mutta kyllä tämä selvästi on tyypillistä lupaavaa seikkaperäisempi ja paremmin lähteistetty. Kannatan  Hyväksi, vaikka tämä onkin sellaiseksi melko lyhyt, kun en parannettavaakaan keksi. --Miihkali ^{(K • M)} 17. elokuuta 2021 kello 12.35 (EEST)

Kirjallisuudessa on vesiperhosten yhteydessä käytetty ainakin termejä seitti (Maailman eläimet, Vesikirppu ja sudenkorento), silkki (Suomen luonto) ja silkkimäinen erite (Eläinten maailma). Ehkä tuota ei tarvitse enää mennä muuttamaan artikkelissa. En vastusta hyväksi merkitsemistä; onhan tässä kahlattu läpi paljon lähteitä ja tärkeimmät asiat on tullut sanottua. Joitakin yksityiskohtia olisi mahdollista tarkentaa, mutta ehkä sitä ei tarvitse tehdä, esimerkiksi kaikkien ravintoeläinten listaaminen lienee aika turhaa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 17. elokuuta 2021 kello 13.04 (EEST)

Minusta se menee jo nippelitiedon puolelle. Tärkeimpiä voi ehkä mainita, jos ne ovat jollain tavoin yllättäviä tai erityisen oleellisia. --Miihkali ^{(K • M)} 17. elokuuta 2021 kello 13.19 (EEST)

Jotkin Elinkierto-osion yksityiskohdista alkoivat mietityttää. Eihän kotelon hengitys perustu osmoosiin, vaan lähinnä muuhun diffuusioon. Osmoosi täyttää kai kotelokopan vedellä kerran, minkä jälkeen hapen kierto perustuu diffuusioon. Eli osmoosi ei ole tässä kovin oleellista, mutta toukan kutoma puoliläpäisevä kalvo on, koska se mahdollistaa sekä osmoosin että diffuusion (?). Osaako 5-HT2AR varmistaa, olenko käsittänyt asian oikein? Lisäksi osmoottinen paine taitaa olla väärä termi; miten pitäisi siis kääntää ”osmotic gradient” tai ”osmotic pump”, ja kumpaa näistä olisi parempi käyttää tässä yhteydessä? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 19. elokuuta 2021 kello 15.14 (EEST)

Paransin tätä näitä osin, toivottavasti ei mennyt huonommaksi. Mielestäni tämä on nimen omaan hyvän artikkelin tasoa. --Höyhens (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 20.18 (EEST)

Kiitos! Eiköhän tuo selventänyt tekstiä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 26. elokuuta 2021 kello 19.52 (EEST)

Keskustelussa on tullut kaksi selvää kannatusta hyväksi ja yksi ”melkeinpä hyvä”, ja jos nyt itsekin kannatan hyväksi, niin lopputulos on selvä. Arkistoin. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 30. elokuuta 2021 kello 18.25 (EEST)