Keskustelu:Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kuntaliitokset ja kuntaliittoselvitykset

Ehdotan että tästä kohdasta alaspäin voisi yhdistää joko Kuntaliitokset Suomessa sivun kanssa taikka luoda kokonan oma sivu. Pirate0 14. huhtikuuta 2009 kello 22.30 (EEST)

Puolueiden näkemyksiä

Puolueiden näkemyksiä on hieman heikko otsikko, koska puolueiden korkein päättävä elin on puoluekokous. Mikäli pysytään puolueiden virallsisesti vahvistamissa kannoissa, ei oikeastaan saada muuta kuin ohjelmajulistuksen tyyppisiä tietoja tai ponsikantoja. Puolueiden sisällä ei olla yksimielisiä. Esimerkiksi Kokoomuksessa ollaan käytännössä kuntien pakkoliitoksista eri mieltä kuin teoriassa selkeästä peruskuntamalliin perustuvasta uudistuksesta.

Myös malli pakkokuntaliitoksille on toistaiseksi käsittelemättä - arvatenkin 18.3.2007 eduskuntavaalien ja 2008 kunnallisvaalien vuoksi.

Samulili on vaikuttaa pysyvän vahvasti virallisten linjausten takana. Mikä olisi neutraalilta vaikuttava tapa selittää, mitä linjausten takana on? Auru Aro 1. toukokuuta 2006 kello 09.43 (UTC)

Puolueiden mielipiteitä voivat totta ihmeessä linjata muutkin tahot kuin puoluekokous. En yhtään käsitä, mistä olet näkemyksesi saanut? Varmaan lukee monien puolueiden säännöissäkin, että linjaaminen on puolueen hallituksen tai valtuuston/valtuuskunnan tehtävä ja puolueen näkemyksiä kertovat myös puheenjohtajat ja eduskuntaryhmät ja erityisesti puolueen työntekijöiden (esim. puoluesihteerin) mielipiteet vastaavat puolueen mielipidettä.

Muuten en ymmärrä, miksi mainitset, että malli pakkokuntaliitoksille on käsittelemättä. Onko artikkelissa jotain sellaista, että tämä pitää mainita?

Toinen asia, mitä en ymmärrä, on että toteat minun pysyvän vahvasti virallisten linjausten takana. Onko ongelma siinä, että olen käyttänyt lähdeviitteitä?

Lisäksi haluaisin sanoa, että Keskustan mielipidettä ei pidä ilmaista otsikon SDP alla ja päinvastoin sekä muut mahdolliset esimerkit. -Samulili 3. toukokuuta 2006 kello 12.55 (UTC)

SDP:n ylivoima Kuntaliitossa

" Suurista puolueista erityisesti Keskustan halua uudistuksiin on epäilty ja esimerkiksi Kuntaliiton hallituksen äänestyksissä Keskusta on jäänyt yksin."

Miten auktoratiivinen Kuntaliitto oikein on? Lukijalle, joka ei tiedä, että Kuntaliitto on keskusteluforum, muodostuu käsitys, että Kuntaliiton kannalla olisi jokin ratkaiseva merkitys. Auru Aro 1. toukokuuta 2006 kello 09.45 (UTC)

Sanotaanko artikkelissa, että Kuntaliitto on "auktoratiivinen"? Kuntaliitto on kuntien edunvalvoja eikä pelkästään "keskustelufoorumi" ja Kuntaliitto vetää kuntauudistuksen "teknisten ja muiden palveluiden valmisteluryhmää" (muiden ryhmien vetovastuut ovat ministeriöillö). -Samulili 3. toukokuuta 2006 kello 13.06 (UTC)

Tanskan malli

Tuo Tanskan mallin teksti antaa kyllä aivan virheellisen kuvan Tanskassa toteutetusta kuntauudistuksesta.

Tanskassa ei ollut tavoitteena saada 100 kuntaa, vaan luoda suurempia ja kilpailukykyisempiä yksiköitä. Täten mekaanisesti Suomeen sovellettuna ei Uudellamaalla, Hämeessa ja Varsinais-Suomessa tarvitsisi kuntamäärää kasvattaa...

Artikkelin nimi

Yllätyksekseni artikkeli "Kunta- ja palvelurakenneuudistus" ei ollutkaan yleismaailmallinen vaan kertoi jostakin suomalaisesta tuoreesta väännöstä. Artikkelille parempi nimi olisi varmaankin Suomen kunta- ja palvelurakennusuudistus 2006 (tai ilman vuosilukua)? (vrt. Suomen tekijänoikeus- ja rikoslain muutos) --TBone 30. kesäkuuta 2006 kello 04.26 (UTC)

Muita kunta- ja palvelurakenneuudistuksia ei ole. Esimerkiksi Tanskan kuntauudistus on nimeltään ihan jotain muuta. Yleisemmin suomen kielessä on käytetty termiä "Tanskan malli". Kunta- ja palvelurakenneuudistus on siis kuin hankkeen erisnimi [1]. -Samulili 30. kesäkuuta 2006 kello 08.03 (UTC)

Tanskan mallia tuskin on käytetty propagandistisesti nimityksenä Tanskassa, vai onko tästä muuta tietoa? Tanskan malli Suomen eteläisimmissä maakunnissa tarkoittaisi, että Tanskan kokoisella alueella esimerkiksi Kanta-Hämeessä kuntamäärää tulisi lisätä ja Lapin pohjoisosasta tulisi muodostaa miltei Belgian ja Hollannin laajuinen Sodankylän kaupunki tai kunta. Koko Tanskan malli ei ollut kuin Kuntaliiton puruluu keskustelun herättämiseksi kunnanvaltuutettujen keskuudessa, jotka puolustavat mielellään kyläkouluaan ja terveyskeskustaan - henkensä ja terveytensä edestä. Muualla maailmassa on olemassa paikallishallintoa, joka ei ole suvereeni paikallisesti, vaan esimerkiksi Ranskassa hallinto on aidosti viisiportainen. Suomessahan väliportaista huolimatta vallitsee jako kahteen: kuntaan ja valtioon. 81.175.156.161 1. tammikuuta 2007 kello 08.15 (UTC)

Kuntamuutokset

Kuntamuutoksille pitäisi saada jokin mallinne, koska ehdot vaihtelevat. Tuon mallinteen voisi kirjoittaa jäähyväisiksi nimensä lopettaneelle tai lopettaneelle kunnalle.

Ilmeisesti kuntaliitoksia on monenlaisia. Yksissä edellinen kunta lakkaa ja liittyy toiseen. Toisissa kaikki kunnat lakkaavat, ja uusi kunta perustetaan yleensä jonkin lakkautetun kunnan nimellä. Tässä kohtaa sanomalehtiartikkelit ovat erittäin epätäsmällisiä yleensä.

Lisäksi siirtymäaikana vähemmistönsuojaksi on olemassa erilaisia lautakuntia tai kiintiöitä tai yhdistymissopimuksia, jotka turvaavat vähemmistöä. Olisi hyvä, jos edes Wikipediassa oli näistä tarkemmin, koska sitä tietoa eivät sanomalehdet kata kunnolla. Tieto on kiinnostavat niiden kannalta, joiden kuntaa ollaan seuraavaksi liittämässä johonkin. 81.175.156.161 1. tammikuuta 2007 kello 08.15 (UTC)

2007 muutokset

Kuivaniemi ja Ii lakkautetaan sekä perustetaan uusi Iin kunta 2007 Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta lakkautetaan sekä perustetaan uusi Pieksämäen kunta 2007 Toijalan kaupunki ja Viialan kunta lakkautetaan sekä perustetaan uusi Akaan kunta 2007 Ruukki ja Siikajoki lakkautetaan sekä perustetaan uusi Siikajoen kunta 2007 Vöyri ja Maksamaa lakkautetaan sekä perustetaan uusi Vöyri-Maksamaan kunta 2007 Längelmäen kunta lakkautetaan ja sen alueet liitetään Jämsän ja Oriveden kaupunkeihin 2007 Haukivuori liitetään Mikkelin kaupunkiin 2007 Kodisjoki liitetään Rauman kaupunkiin 2007 Vuolijoki liitetään Kajaanin kaupunkiin 2007

Valtioneuvoston päätöksiä [4] 81.175.156.161 1. tammikuuta 2007 kello 08.28 (UTC)