Keskustelu:Iso Hiekka-aavikko

Artikkeli on siirretty pienelle h-kirjaimelle, mutta eikö se kuuluisi olla erisnimenä Iso Hiekka-aavikko.--IA 14. lokakuuta 2010 kello 21.06 (EEST)

Otavan iso tietosanakirja kirjoittaa Iso hiekka-aavikko. Joku Maailman paikannimien omistaja voinee joutessaan vilkaista miten se kirjoittaa. --Jmk 5. marraskuuta 2010 kello 13.34 (EET)

Erisnimen ensimmäinen kirjain kirjoitetaan isolla (eli "Iso hiekka-aavikko" eikä "iso hiekka-aavikko"), mutta nimen keskellä olevia sanoja ei kai ole tapana kirjoittaa isolla paitsi jos ne itsessään ovat erisnimiä. Jafeluv 5. marraskuuta 2010 kello 13.41 (EET)

Niin, aavikon nimi ei ole Iso Hiekka. Pitäis siirtää takaisin pieneksi h:ksi. veiv, veiv... :/ --J. Sketter 5. marraskuuta 2010 kello 19.43 (EET)

Tällainen kuin Atlas - suomalainen maailmankartasto kirjoittaa sen muodossa Iso Hiekka-aavikko. Julkaisija WSOY. ISBN 951-593-873-2.--IA 5. marraskuuta 2010 kello 19.47 (EET)

Ei aavikon nimi olekkaan Iso Hiekka, vaan Iso Hiekka-aavikko, missä sana aavikko on osa erisnimeä, väliviiva erottaa vain samat vokaalit. Jos se kirjoitettaisiin Iso hiekka-aavikko, niin voisi samalla tavoin sanoa, että ei tämän hiekka-aavikon nimi ole Iso (aivan kuin se olisi mikä tahansa hiekka-aavikko, jonka nimi on Iso). Suomesta löytyy kaksiosaisia paikannimiä, joissa jälkimmäinen sana on myös yleisnimi, ja se kirjoitetaan isolla. Itseasiassa Keuruulta näyttää löytyvän paikat nimeltä Iso Hiekka ja Pikku Hiekka [1].--IA 5. marraskuuta 2010 kello 20.14 (EET)

Anteeksi kehno vitsailu. En nyt oikein ymmärtänyt, onko ainoa perusteesi uudelleen nimeämiseen se, että aavikon nimi on karttakirjassasi kirjoitettu isolla? Jos, niin minusta sinulla ei näytä olevan riittäviä perusteita toimia Wikipedian nimeämiskäytäntöä vastaan. Kuten jo kävi ilmi, näitä kirjoitetaan kahdessa muodossa, joista täällä pitäisi suosia johdonmukaisempaa. --J. Sketter 5. marraskuuta 2010 kello 22.49 (EET)

Siis perusteenani on että tämä kirjoitetaan isolla myös teoksessa Maailman paikannimet, jota pidetään ilmeisesti jonkinlaisena käypänä lähteenä maantieteellisissä paikannimissä. Sen lisäksi tämä on kirjoitettu isolla useimmissa suomenkielisissä karttakirjoissa yllä mainitun lisäksi, mitä olen onnistunut löytämään (karttakirjat ovat kyllä aivan päteviä lähteitä, mitä tulee paikannimiin). Ohittaako Wikipedian käytäntö Maailman paikannimet -kirjan ohjeet?--IA 9. marraskuuta 2010 kello 19.45 (EET)

Minä siirsin tämän nimelle Iso hiekka-aavikko tutkittuani ensinnäkin tietosanakirjoja ja toiseksi selvitettyäni, että Australiassa ei pitäisi olla Pientä Hiekka-aavikkoa. Ymmärrykseni mukaan Hakulinen on väärässä, jos hän antaa kirjoitusasuksi Iso Hiekka-aavikko, sillä se edellyttäisi tosiaan, että Hiekka-aavikko-nimisiä aavikoita olisi ainakin kaksi. Kun tässä tapauksessa ei erotella eri kokoisia aavikoita vaan kyse on tämän yhden ainoa aavikon nimestä, siksi isolla kirjoitetaan vain Iso. --Abc10 9. marraskuuta 2010 kello 21.15 (EET)

Yhdyn yllä oleviin Abc10:n perusteluihin, eli hiekka-aavikon olevan tässä selkeästi yleisnimi. Mutta jos Maailman paikannimiä on pidetty jnkl ohjeena täällä, niin asia voi olla kimurantimpi. Onko sinulla IA antaa linkkiä johonkin ak. keskusteluun, vai olisiko tässäkin (vrt. käynnissä oleva käytäntökeskustelu) käytännön/suosituksen selkeyttämisen paikka? (Esim. lukemalla em. teos mukaan sovittuihin sanastolähteisiin – en tiedä, kannattaisinko, mutten toisaalta ole mikään maantieteilijä.) --J. Sketter 9. marraskuuta 2010 kello 22.29 (EET)

En tiedä, onko tätä kirjattu viralliseksi nimistölähteeksi mihinkään, mutta kun käyttäjä Jmk mainitsi tämän tärkeänä lähteenä alussa, niin tarkistin asian. Mielestäni tämä kyllä voisi olla virallinen nimistölähde, mutta sehän on vain minun mielipiteeni. Australiassa on muuten en:Little Sandy Desert.--IA 9. marraskuuta 2010 kello 23.01 (EET)

Niin... jos haluaa niin ajatella, niin mitä hyvänsä tällä planeetalla on rajallinen lukumäärä. Ei se silti tee hiekka-aavikon kaltaisista sanoista erisnimiä. Vrt. Pohjoinen/Eteläinen jäämeri, muuten. Näin siitä huolimatta, että Pieni hiekka-aavikko oli ihan uusi myös minulle. --J. Sketter 10. marraskuuta 2010 kello 02.43 (EET)

Löytö vie pohjan esittämältäni perustelulta. Pitäisin kuitenkin parempana pientä kirjainta sillä perusteella, että suomen kielen yleinen linja on, että mieluummin pieniä kirjaimia, ja tässä viittaan jäämeri-esimerkkiin. Usein näyttää siltä, että kansa rakastaa isoja kirjaimia niiden tuoman tehon ja näyttävyyden vuoksi, mutta maantieteellisissä nimissä se vaikutuskeino ei niinkään ole tarpeen. --Abc10 10. marraskuuta 2010 kello 07.48 (EET)

Vielä Hakulisen kirjasta Maailman paikannimet: Sitä ei ehkä pitäisi ottaa viralliseksi nimistölähteeksi, se on kuitenkin yhden tekijän tulkintojen tulos. Kotuksen nimitoimisto on se, joka antaa viralliset tulkinnat. Sinne soittamalla saa näkemyksille pohjaa. Soitin sinne jo Sampo-pankki-asiassa, mutta näyttää siltä, että jotkut käyttäjät eivät anna viralliselle näkemykselle siinäkään mitään arvoa. Nyt voisi joku muu soittaa tässä hiekka-aavikko-asiassa, jotta yksi kyselijä ei profiloituisi liikaa. --Abc10 10. marraskuuta 2010 kello 08.31 (EET)

Virallinen tai ei, niin lähde se on kuitenkin, ja johtavan spesialistin laatima. Hakulinen (1983) erittelee asiaa ja rinnastaa erityisesti: "Suomennetut termit on yleensä kirjoitettu pienellä alkukirjaimella (Mosambikin kanaali). Poikkeuksena ovat sellaiset kolmiosaiset, adjektiivialkuiset nimet, jotka voidaan tulkita erisnimiksi myös silloin, kun adjektiivi jätetään niistä pois. Kirjoitetaan siis Iso Arteesinen allas, Iso Hiekka-aavikko, Iso Kalamatalikko, Iso Orjajärvi, mutta Tyyni valtameri, Reinin liuskevuoret, Manchesterin laivakanava." Vielä Hakulisesta opitaan, että Iso Hiekka-aavikko -niminen paikka on myös Iranissa (Dasht-e Lut, 'Lootin aavikko'). Tämän artikkelin nimi tullee olemaan joskus Iso Hiekka-aavikko (Australia). --Kotlas 10. marraskuuta 2010 kello 10.25 (EET)

Käytät näköjään vanha laitosta. Siitä on ilmestynyt tuoreempi, 1996, ja jälleen olisi päivityksen paikka. Kukaan ei varmaan kiistä Hakulisen asiantuntevuutta, mutta näkemykset muuttuvat, eikä 18 vuoden takaiset välttämättä päde enää 2010, etenkin kun eri lähteet ovat eri mieltä. Tietosanakirjat ovat pienen h:n kannalla, eikä niitä voi sivuuttaa olan kohauksella, ellei Kielitoimistosta tule virallista tietoa. Miksi muuten Lootin aavikossa kirjoitat aavikon pienellä? --Ulrika 10. marraskuuta 2010 kello 10.42 (EET)

Hakulisen maailman paikannimet (1996) käyttää muotoa Iso Hiekka-aavikko. Gopase+f 10. marraskuuta 2010 kello 10.48 (EET)

Dasht-e Lut on jo. Mikä hauskaa, niin olen vastuussa kummankin artikkelin aloittamisesta. Käytin näiden nimiämisessä aikoinaan kartastoja, ja ne antoivat tosiaan Iso Hiekka-aavikko ja iranilaiselle aavikolle pelkästään Dasht-e Lut. Keskeisintähän tässä tosiaan on se, että voidaanko Hiekka-aavikko-osa tulkita myös erisnimeksi. Hiekka-aavikko on tosiaan myös yleisnimi, jolla tarkoitetaan aavikkoa, jonka pinnasta vähintään 20% on hiekan peitossa. Englanniksi tämän aavikon nimi on "Great Sandy Desert", josta voidaan nähdä, että sanan jälkimmäisellä osalla ei viitata hiekka-aavikko-termiin, jota kutsutaan yleensä nimellä "erg". Lisäksi englanninkielisessä tekstissä voidaan aavikkoon viitata pelkästään nimellä Great Sandy. Mielestäni Hiekka-aavikkoa voidaan pitää tässä kohdassa erisnimenä, mutta jos tästä ollaan suuresti eri mieltä, niin eipä maailmani siihen kaadu, vaikka tätä kutsuttaisiin Isoksi hiekka-aavikoksi. --PtG 10. marraskuuta 2010 kello 11.20 (EET)

Ulrikalle, kun Hakulisen käytänteet ja perustelut nousivat tuossa keskustelun kohteeksi, niin kerroin sanatarkalla sitaatilla miten hän itse asiansa perustelee käsilläni olevassa painoksessa. Myös "Dasht-e Lut, 'Lootin aavikko'" on sanatarkka sitaatti. Ymmärän niin, ettei tässä ole kysymys suomalaistetusta maantieteellisestä nimestä, vaan persiankielisen termin suorasta käännöksestä. Iranin Iso Hiekka-aavikko siis lienee muuta kautta suomeen vakiintuneeksi katsottava termi. Sinänsä Lootin aavikko pienellä olisi Hakulisen logiikan mukainen, kuten em. esimerkissä Mosambikin kanaali. --Kotlas 10. marraskuuta 2010 kello 11.27 (EET)

Kaikki tietosanakirjat eivät ole pienen h:n kannalla, sillä WSOY:n Facta (2005) kirjoittaa Iso Hiekka-aavikko. --Maradona 10. marraskuuta 2010 kello 21.33 (EET)

Maailman paikannimiä ei ole mainittu nimistölähteenä (WP:Nimeämiskäytäntö, WP:Nimistölähteet), mutta keskusteluissa siihen on toisinaan viitattu [2]. --Jmk 10. marraskuuta 2010 kello 11.48 (EET)

Niin on tosiaan viitattu, ja pidän tätä pätevänä nimistölähteenä, jota ei voi sivuuttaa "olan kohauksella" tässä asiassa, jolloin oikea muoto on Iso Hiekka-aavikko, vaikka täällä "ammattimaisina kielenhuoltajina" esiintyvät käyttäjät ovat pienen h-kirjaimen kannalla. Itse keskustelujen ulkopuolella teos esiintyy monissa artikkeleissa suoraan lähteenä [3]--IA 24. marraskuuta 2010 kello 12.48 (EET)

Pienellä h:lla, kuten esim. Pohjoinen jäämeri. 153.1.30.115 17. maaliskuuta 2011 kello 22.40 (EET)