Keskustelu:Hyötöreaktori

Tästä ei nyt oikein käy selväksi, että miksi hyötöreaktori ei ole ikiliikkuja. Kommentin jätti 82.203.156.73 (keskustelu – muokkaukset).

Ei selviä vieläkään, artikkelissa sanotaan hyötyreaktorin tuottavan enemmän polttoainetta kuin kuluttaa, sekä että tämmöisiä reaktoreita on valmistettu sähköntuotantoon. Maalaisjärki sanoo että tämmöinen on ikiliikkuja. Kommentin jätti 84.251.71.252 (keskustelu – muokkaukset).

Siis missään vaiheessa ei ole sanottu, että toista polttoainetta tuotettaisiin enemmän kuin lähtöainetta. Termi "Hyötö" tarkoittaa vain sitä että reaktioon vaadittava fissiili aine tuotetaan jostakin toisesta aineesta ensin. --Dmitri 152 (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 17.33 (EET)

Minä en ydinfysiikasta mitään tiedä, mutta artikkelin perusteella väittäisin, että reaktorista saadaan uraanin hajoamistuotteena plutoniumia, joka ei enää tuota uutta polttoainetta. Eli reaktoriin täytyy joka tapauksessa lisätä uraania sitten kun plutonium loppuu. --Radulfr 6. huhtikuuta 2009 kello 17.53 (EEST)

Yritin selventää tuota. Ja seuraavaksi pitää ihmetellä, mitkä ovat todelliset syyt, ettei noita ole enempää (esim. ne kuuluisat poliittiset syyt). --J. Sketter 25. huhtikuuta 2009 kello 20.09 (EEST)

Kaikesta luonnon uraanista valtaosa on isotooppia ²³⁸U ja se ei ole fissiiliä. Mutta, jos ²³⁸U ytimeen saadaan tarttumaan neutroni, esimerkiksi hyötöreaktorissa, siitä tuleekin plutoniumydin ²³⁹Pu, joka on fissiili, ja silloin siitä on tullut hyötöreaktorin fissiiliä polttoainetta. Plutoniumytimen halkeamisessa saatavien neutronien määrä on riittävän suuri että niillä voidaan hyötää useitakin uraaniytimiä. Hyötöreaktorin hienous perustuu juuri siihen, miten fissioreaktiossa vapautuvat kallisarvoiset neutronit saadaan käytettyä uuden reaktoripolttoaineen valmistamiseen tavallisesta luonnonuraanista sen lisäksi että neutroneja riittää myös ketjureaktion jatkamiseen. Kyse on siis neutronitaloudesta, eli miten reaktori suunnitellaan niin että neutroneja saadaan suurella todennäköisyydellä tarttumaan ²³⁸U ytimiin ketjureaktion ylläpitämisen ohella. Luonnonuraanissa on isotooppia ²³⁸U melkein 138 kertaa enemmän kuin isotooppia ²³⁵U, joka on tavallisten reaktorien fissiiliä polttoainetta. Toriumissa on samanlainen potentiaali, ja lisäksi sitä on runsaasti, mikä selittääkin hyvin, miksi Intia on kiinnostunut raskasvesireaktoreista, esimerkiksi CANDU. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 15.36 (EEST)

Jos vain jostain löytyisi lähde, niin johdantoon voisi kirjoittaa, että kyse on samasta asiasta kun lataat uuniin sekä kuivia puita että kosteita puita. Osa kosteista puista kuivuu polton aikana "fissiileiksi", eli syttymiskelpoisiksi, mutta ilman niitä kuivia klapeja hommasta ei tule mitään. Lähdettä tälle tuskin löytyy, mutta ehkä sen voisi laittaa ymmärrettävänä vertauksena ilman sitäkin. --J. Sketter (keskustelu) 19. lokakuuta 2018 kello 01.27 (EEST)

Hyötö ja hyöty

Tämä artikkeli on nyt siirretty väärin väärälle nimelle, oikein väärälle nimelle ja väärin oikealle nimelle. Pyydän jotakuta ylläpitäjistä siirtämään artikkelin sivulle Hyötöreaktori, jotta saadaan tämä episodi päätökseen muokkaushistoriaa hävittämättä. Tarkistin Kielitoimiston sanakirjasta, että hyötöreaktori on oikea muoto. --Tsemii 31. toukokuuta 2005 kello 19:13:28 (UTC)

Artikkelin johdantoon voitaisiin lisätä selvennys, että nimi kirjoitetaan usein väärin. --Hartz (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 14.55 (EET)