Keskustelu:Glykeeminen indeksi

Peruna ei ole ravitsemuksellisesti hyvälaatuinen. Lähde: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=28955&lang=fi

Ei tuolla sivulla lue, että peruna ei olisi ravitsemuksellisesti hyvälaatuinen. Wikipediassa omat mielipiteet on syytä pitää omina mielipiteinä. -Samulili 18. lokakuuta 2006 kello 17.28 (UTC)

Peruna ei ole ravitsemuksellisesti hyvälaatuinen.

Perunan makroravinnepitoisuus, korjaan mikroravinnepitoisuus on heikko tärkkelys- ja energiapitoisuuteen nähden. Lähde: Lähde: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=28955&lang=fi

Perunan glykeeminen indeksi ja kuorma ovat suuria. Lähde: http://www.glycemicindex.com/

Perunan käyttö nostaa kakkostyypin diabeteksen riskiä. Lähde: http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/83/2/284 --88.113.129.24 18. lokakuuta 2006 kello 17.30 (UTC)

Odotan jonkin aikaa lähteitä sille, että peruna olisi ravitsemuksellisesti hyvälaatuinen. Jos niitä ei tule, muutan artikkelia uudelleen. --88.113.129.24 18. lokakuuta 2006 kello 17.37 (UTC)

Valtion ravitsemuneuvottelukunta suosittelee:

"Perunaa monipuolisesti" [1]

"Lautasmallissa neljäsosa lautasesta varataan perunalle, riisille tai pastalle" [2]

"Myös perunaa saa syödä reilusti." [3]

"Keitetty peruna on kohtuullisesti käytettynä erinomaista ruokaa." [4]

Jos haluat muuttaa tieteellistä totuutta, rupea tutkijaksi, älä kirjoita alakarppaus propagandaa Wikipediaan. -Samulili 18. lokakuuta 2006 kello 17.53 (UTC)

Samulili, minun lähteeni ovat mitattuja ravitsemusarvoja ja tieteellinen tutkimus. Sinun lähteesi ovat suosituksia ja kannanottoja, joten ne ovat kauempana ravitsemustieteestä. --88.113.129.24 18. lokakuuta 2006 kello 18.02 (UTC)

"Kauempana ravitsemustieteestä" tuo nyt ei tarkoita yhtään mitään. Väitätkö, etteivät noita suosituksia ja kannanottoja olekaan kirjoittaneet ravitsemustieteilijät? "Makroravinnepitoisuus heikko", makroravinteitahan ovat kaiketi rasvat, proteiinit ja hiilihydraatit, energia tulee perunan tapauksessa enimmäkseen tärkkelyksestä, joka on hiilihydraattia ja siis "makroravinne". Se, ettei peruna olisi tuolla perusteella ravitsemuksellisesti hyvälaatuinen on täysin omaa päätelmääsi. Perunan glykeeminen indeksi on keskisuuri tai suurehko, mutta vaihtelee erittäin paljon lajikkeen ja valmistustavan mukaan. Myöskään tuo viittaamasi sivusto ei väitä perunaa huonolaatuiseksi. Lisäksi glykemiaindeksillä tuskin on merkitystä terveelle ihmiselle. Tuossa viimeisessä on syytä muistaa, että ylivoimaisesti suurin riski kakkostyypin diabetekselle on ylipaino. Ylipainon voi toki hankkia perunalla, mutta niin voi millä tahansa muullakin ruoalla. Viittaamassasi tutkimuksessa kyseenalaista on mm. se, ettei muun ruokavalion vaikutusta pahemmin huomioitu. Yhdysvalloissa ranskalaisten perunoiden korkea kulutus kun on yhteydessä lihan ja puhdistettujen viljavalmisteiden jne. käyttöön. Kovat rasvat erityisesti ovat todettuja diabeteksen riskitekijöitä. Lisäksi tuossakaan tutkimuksessa ei perunaruoilla ja diabeteksella havaittu lainkaan yhteyttä silloin, kun tutkittavat eivät olleet ylipainoisia. Sitä ylipainoa tuskin on hankittu pelkällä perunansyönnillä. Perunan ravitsemuksellisen hyvälaatuisuuden kiistämiselle ei näy olevan tieteellistä perustaa. --Litami 18. lokakuuta 2006 kello 20.39 (UTC)

Litami, anteeksi virheeni aikaisemmassa perustelussa, tarkoitin tietenkin mikroravinnepitoisuutta eli vitamiineja ja kivennäisaineita. Se on perunalla surkea. Useimmiten peruna mainitaan hyväksi C-vitamiinin lähteeksi. Siinä on kuitenkin C-vitamiinia vain 0,12 mg/kcal, kun taas esim. paprikassa vastaava lukema on 7,0 mg/kcal ja appelsiinissakin 1,19 mg/kcal. Tuolla suosituksissa ja kannanotoissa ei ollut viitattu mihinkään mittaus- tai tutkimustietoon perunan ravitsemuksellisista arvoista. Suomalaiset ravitsemussuositukset antaa Maa- ja metsätalousministeriö, joten on ihan ymmärrettävää, että perunaa suositellaan käytettäväksi (kohtuullisesti), vaikkei se mitenkään ravitsemuksellisesti hyvälaatuista olekaan. Pelkät perustelemattomat suositukset todellakin ovat kauempana ravitsemustieteestä kuin tutkimukset ja mittaukset. Olen pahoillani, jos se ei tarkoita sinulle yhtään mitään. Olisiko sinulla Litami mittaus- tai tutkimustietoa tukemaan väittämääsi perunan ravitsemuksellista hyvälaatuisuutta? Älä enää vandalisoi artikkelia ennen kuin sellaista löydät. --88.113.129.24 19. lokakuuta 2006 kello 06.28 (UTC)

Suhteellisuudentajun herättämiseksi: paprikaa harvoin syödään niin suuria määriä kuin perunaa usein syödään. --Ulrika 19. lokakuuta 2006 kello 06.35 (UTC)

Eikä tarvitsekaan, katso huima ero pitoisuudessa. Lisäksi paprika oli vain yksi esimerkki. --88.113.129.24 19. lokakuuta 2006 kello 06.43 (UTC)

Taisit ymmärtää tahallasi väärin. Rautalankaa: perunan vähäinen c-vitamiinipitoisuus verrattuna paprikaan ei ole haitta, sillä sitä syödään usein niin paljon, että siitä saa melko suuren osan päivittäisestä c-vitamiinitarpeesta, jos se keitetään kuorineen. Auttoiko? --Ulrika 19. lokakuuta 2006 kello 07.24 (UTC)

Huonolaatuiseksi et voi perunaa myöskään laittaa. Korkeintaan voit poistaa mielestäsi kiistanalaisen väittämän hyvänlaatuisuudesta. Kaikista asioista on useita eri tutkimuksia esim. Kahvi kuulemma aiheuttaa syöpää, mutta myös ehkäisee syöpää. Vähän miten tutkimuksiin suhtautuu. Argus 18. lokakuuta 2006 kello 17.55 (UTC)

Mikroravinnetasosta suhteessa suosituksiin (megajoulea kohden):

A-vitamiini: 1,8 %

D-vitamiini: 0 %

E-vitamiini: ei tarkkaa tietoa finelissä (<< 100 %)

Tiamiini: 500 %

Riboflaviini: 50 %

Niasiini: 110 %

B6-vitamiini: 270 %

Folaatti: 150 %

B12-vitamiini: 0 %

C-vitamiini: 360 %

Kalsium: 17 %

Fosfori: 160 %

Kalium: 410 %

Magnesium: 200 %

Rauta: 130 %

Sinkki: 95 %

Kupari: ei tietoa finelissä

Jodi: ei tietoa finelissä

Seleeni: 44 %

Siellä se C-vitamiinikin loistaa... Ja jos vähänkään tuntee site, miten suomalainen ruokavalio koostuu ja mistä ravintoaineita yleensä saadaan, niin ymmärtää, että yllä olevat luvut ovat erittäin hyvät. -Samulili 19. lokakuuta 2006 kello 06.55 (UTC)

Finelin mukaan megajoulessa eli 1000 kilojoulessa (350 grammaa) kuorineen keitettyä perunaa on C-vitamiinia 28,8 mg. C-vitamiinin saantisuositus on 75 mg/vrk (http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf). Megajoulessa perunaa on siis 38 % päivittäisestä saantisuosituksesta eikä 360 % kuten väität. Samulili, jos väittää perunaa ravitsemuksellisesti hyvälaatuiseksi, olisi syytä osoittaa se hyvälaatuisuus. Muuten kyseessä on vandalismi. Olisiko sinulla mittaus- tai tutkimustietoa? --88.113.129.24 19. lokakuuta 2006 kello 07.20 (UTC)

Et oikein ymmärrä. Ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että megajoulessa on 8 mg C-vitamiinia. Megajoulessa perunaa on 28,8 mg C-vitamiinia. -Samulili 19. lokakuuta 2006 kello 07.22 (UTC)

Ja muutenkin varmaan ymmärrät, että ei valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittele huonolaatuisia ruoka-aineita. Itse asiassa VRN suosittelee perunan käytön lisäämistä 250 grammaan/henkilö/vrk. Mutta tässä vielä pari suorasanaista lausetta:

• "[Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija, ravitsemusterapeutti Merja] Paturin mukaan peruna on hyvä ja monipuolinen perusruoka-aine, joka muuntuu helposti moneksi ruuanlaitossa. Sitä kannattaa suosia myös terveydellisistä syistä." [5]
• "Peruna on hyvä, mieto ja edullinen kasvis." Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:17

-Samulili 19. lokakuuta 2006 kello 08.51 (UTC)

Samulili: "Itse asiassa VRN suosittelee perunan käytön lisäämistä 250 grammaan/henkilö/vrk."

Tuo onkin varsin mielenkiintoinen suositus. Perunassa on hyvää sen edullisuus, kotimainen tarjonta ja säilyvyys. Ravitsemuksellisesti se ei ole erityisen "hyvälaatuinen", toisin kuin esim. keräkaali, mutta onhan peruna toki tyhjää parempi.

Suomalaisten suositusten vastapainoksi lainaan kreikkalaisia suosituksia:

• "Vaikka jotkut luokittelevat perunan vihannekseksi, se rinnastuu ravitsemuksellisesti pikemminkin viljoihin, erityisesti kuorittuihin. Kuten valkoisella leivällä, myös perunalla on todettu olevan korkea glykeeminen indeksi. Nykyisen ravintosuosituksen mukaan perunaa ei pitäisi syödä yli 3 kertaa viikossa."
• "Perunan kulutuksen on havaittu korreloivan 2-tyypin diabetesriskiin sekä miehillä että naisilla."

-Chiman 19. lokakuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

Vertaaminen keräkaaliin on hölmöläisen hommaa. Keräkaalin ravitsemuksellinen arvo on aivan mielettömän hyvä eikä kaikki sitä huonompi ole huonoa! Tuolla yllä on lueteltu perunan mikroravinnepitoisuus eikä se muuksi muutu vaikka kuinka paljon alakarpattaisiin. -Samulili 19. lokakuuta 2006 kello 12.09 (UTC)

Yhteenveto perusteluista, peruna ei ole ravitsemuksellisesti hyvälaatuinen

-Perunan mikroravinnepitoisuus energiamäärään tai annoskokoon suhteutettuna on kokonaisuudessaan reilusti alhaisempi kuin muilla kasviksilla. Niitäkin mikroravinteita (C-vitamiini, tiamiini ja kalium), joita perunassa on edes kohtuullinen määrä suosituksiin nähden, saa terveellisemmistä elintarvikkeista yhtä paljon tai moninkertaisesti enemmän annoskokoon suhteutettuna.

-Mikroravinnepitoisuus energiamäärään suhteutettuna on tärkeää, sillä ihmisen energiantarve on rajallista. Näin ollen ei ole järkevää saada ravinteita sellaisista lähteistä, joissa sitä on energiamäärään nähden vähäisesti.

-Suomalaiset ravitsemussuositukset eivät perustele perunan käyttöä ravitsemustieteellisillä argumenteilla. Suomalaisten ravitsemussuosituksen laatijoilla on eturistiriita. Toisaalta MMM ajaa maanviljelijöiden asiaa, ja toisaalta VRN:ssa on useita elintarviketeollisuuteen sidoksissa olevia henkilöitä.

-Harvardin yliopistin tutkijoilla ei ole eturistiriitaa. He ovat laatineet ruokapyramidin, joka vastaa tuoreinta tutkimustietoa. http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/pyramids.html Siinä peruna on huipulla. He kirjoittavat perunasta näin: "Why are these all-American staples at the top, rather than the bottom, of the Healthy Eating Pyramid? They can cause fast and furious increases in blood sugar that can lead to weight gain, diabetes, heart disease, and other chronic disorders"

-Perunan hiilihydraatti/tärkkelys on nopeasti imeytyvää. Useat tuoreet tutkimukset liittävät nopeasti imeytyvät hiilihydraatit erilaisiin terveyshaittoihin. Jos ette usko, annan mielelläni tutkimusviitteitä.

-Sillä, joka väittää perunaa ravitsemuksellisesti hyvälaatuisesti, on itse asiassa todistustaakka tuon asian suhteen. Minun todisteeni osoittavat paremmin perunan huonolaatuiseksi kuin hyvälaatuisuuden puolesta annetut todisteet.

-Wikipedia on TIETOkirja. Tieteelliset tutkimukset ja mittausarvot ovat parempia lähteitä kuin suositukset ja kannanotot, tulivat ne vaikka presidentiltä asti. --JariJ 19. lokakuuta 2006 kello 20.32 (UTC)

Muutosehdotus artikkeliin

Artikkelissa lukee tällä hetkellä: "Esimerkiksi ravitsemuksellisesti hyvälaatuista perunaa ei tulisi hylätä ruokavaliosta pelkästään sen korkean glykemiaindeksin johdosta."

Perunan ravitsemuksellinen hyvälaatuisuus on osoitettu keskustelussa vähintäänkin kiistanalaiseksi, todennäköisesti vääräksi tiedoksi. Kaikki varmasti ymmärtävät, että jos Suomessa viljellään paljon perunaa, niin Suomesta tuskin saa parasta puolueetonta tietoa sen vaaroista. Harvard kuuluu maailman arvostetuimpiin yliopistoihin ja heillä on vain pahaa sanottavaa perunasta.

Ehdotan perunan vaihtamista asiayhteyteen sopivaan elintarvikkeeseen. Jokin hedelmä tulisi emsimmäisenä mieleen. Esimerkiksi vesimelonilla on erittäin korkea GI, ja siinä on tuota hehkutettua C-vitamiinia enemmän kuin perunassa. Jokin muu hedelmä saattaa kuitenkin olla parempi esimerkki.

Ja ylläpitäjä-Samulili, mieti edes vähän ennen kuin kommentoit tai palautat artikkeliin väärää tietoa. Toisten käyttäjien haukkuminen hölmöläisiksi tai joksikin kaloiksi ei ole asiallinen perustelu, saati sitten asiallista käytöstä, ja tämähän on perusasia, jonka ylläpitäjän täytyisi tietää. http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Ei_henkilökohtaisia_hyökkäyksiä --JariJ 20. lokakuuta 2006 kello 06.57 (UTC)

Ei muutakun tähän viitteitä siitä, että Harvardilla on vain pahaa sanottavaa perunasta. Pystyn kyllä lukemaan kaikki merkittävät tieteelliset artikkelit netin kautta. Ja olen yhä sitä mieltä, että osoittaa ainoastaan asiantuntemattomuutta, jos pitää perunaa huonona ravintoarvoltaan siksi, että paprikassa on enemmän C-vitamiinia tai keräkaalissa on enemmän melkein mitä tahansa (megajoulea kohden). -Samulili 20. lokakuuta 2006 kello 07.00 (UTC)

Ravintoaineiden "hyvä-" tai "huonolaatuisuus" lienevät erittäin epäselviä käsitteitä: suola on suurissa määrissä epäterveellistä, mutta pienissä määrissä elämän kannalta välttämätöntä. Voisiko kiistan ratkaista vain lisäämällä "esimerkiksi muun muassa Suomen Ravitsemusneuvottelukunnan näkemyksen mukaan hyvälaatuisen.." niin tästä ei tarvitsisi kinata. --Joonasl (kerro) 20. lokakuuta 2006 kello 07.04 (UTC)

"White Rice, White Bread, Potatoes, White Pasta, Soda, and Sweets (Use Sparingly): Why are these all-American staples at the top, rather than the bottom, of the Healthy Eating Pyramid? They can cause fast and furious increases in blood sugar that can lead to weight gain, diabetes, heart disease, and other chronic disorders." - http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/pyramids.html ; "And only eat potatoes - once on the list of preferred complex carbohydrates - occasionally because of their high glycemic index and glycemic load." - http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/carbohydrates.html --JariJ 20. lokakuuta 2006 kello 07.10 (UTC)

Jos artikkeliin mainitaan Ravitsemusneuvottelukunnan näkemys, on neutraalin näkökulman mukaista mainita myös Harvardin näkemys. Lukijat voivat sitten tehdä oman johtopäätöksensä näkemyksien erosta. --JariJ 20. lokakuuta 2006 kello 07.10 (UTC)

Olen jo perustellut yhteenvedossa, miksi mikroravinnepitoisuus energiamäärään suhteutettuna on tärkeää. Perusteluun ei ole annettu vasta-argumentteja. --JariJ 20. lokakuuta 2006 kello 07.19 (UTC)

Tuossa on yllä aika kattava lista, että perunan osalta mikroravinteet ovat kunnossa. -Samulili 20. lokakuuta 2006 kello 07.21 (UTC)

Ei ole mitään järkeä verrata perunaa paprikaan, koska kyseisiä kasviksia käytetään täysin eri tavalla. Peruna on hiilihydraatilähteenä verrattavissa riisiin tai pastaan, ei paprikaan tai persiljaan, joiden ravintosisältö per gramma on monin tavoin parempi, mutta joiden asema ravitsemuksessa on tyystin erilainen. --Joonasl (kerro) 20. lokakuuta 2006 kello 07.22 (UTC)

Olet Joonasl aivan oikeassa, maailmassa vallitsee yksimielisyys (poislukien Leipätiedotus) siitä, että varsinaisia kasviksia tulee käyttää enemmän kuin perunaa, pastaa ja riisiä. --JariJ 20. lokakuuta 2006 kello 07.30 (UTC)

Samulili: Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että perunassa on mikroravinteita. Kaikki, missä on jonkin verran mikrorainteita, ei ole terveellistä tai suositeltavaa. --JariJ 20. lokakuuta 2006 kello 07.34 (UTC)

Miten niin jonkin verran? Menee kaikilta oleellisilta osilta yli 100 prosentin. -Samulili 20. lokakuuta 2006 kello 07.36 (UTC)

Vain jos syö perunaa sellaisia määriä, joita Harvard ei suosittele. --JariJ 20. lokakuuta 2006 kello 07.39 (UTC)

Nyt et kyllä ymmärrä. Nuo ovat ravintoainetiheyksiä (mg/MJ) suhteessa suositeltuun ravintoainetiheyteen (mg/MJ), joten luvut ovat aivan juuri oikeat. -Samulili 20. lokakuuta 2006 kello 07.44 (UTC)

Koska perunan ravitsemuksellisesta hyvälaatuisuudesta ei ilmeisesti voida saavuttaa yhteysymmärrystä, niin kaikille varmaankin sopii, että neutraalin näkökulman turvaamiseksi artikkeliin lisätään sekä suomalaisten ravitsemussuosituksien että Harvardin kanta? Lukijat voivat sitten itse kukin päätellä, kummalla taholla saattaisi olla asian suhteen eturistiriita. --JariJ 20. lokakuuta 2006 kello 07.49 (UTC)

Mikä tuon megajouletaulukon lähde on? Tarkoittaako arvo 100 % sitä, että jos koko päivän energiansaannin käyttää perunaan, niin siitä saa juuri suosituksen verran kyseistä mikroravinnetta? Entä tarkoittaako arvo 500 % sitä, että kun käyttää viidesosan päivän energiantarpeesta perunaan, niin saa suosituksen verran kyseistä mikroravinnetta? --JariJ 20. lokakuuta 2006 kello 09.47 (UTC)

Väännänpäs vielä kerran rautalangasta taulukon arvojen tulkintaa. Keskiarvoinen prosenttilukema on noin 130 %, eli perunaa täytyisi syödä melkein koko energiatarpeen verran, jossa siitä saisi *keskimääräisesti* mikroravinnetarpeen tyydytettyä. Oma energiantarpeeni on ravitsemusneuvottelukunnan mukaan 3310 kcal/vrk, eli perunaa täytyisi syödä noin 2500 kcal eli noin *kolme kiloa* perunaa eli yli 500 g nopeasti imeytyvää tärkkelystä, joka on terveydelle haitallista, jotta täyttäisi mikroravinnetarpeen noin keskimääräisesti. Me kaikki varmaankin tiedämme, että koska perunassa on mikroravinteita noin vähän tärkkelysmäärään verrattuna, niin sitä tuskin voi kutsua ravitsemuksellisesti hyvälaatuiseksi. --JariJ 21. lokakuuta 2006 kello 05.25 (UTC)

Ongelmakohta johdannossa

Lainaus artikkelista: "Matala tai kohtuullinen glykemiaindeksi on kasviksilla, kokonaisia jyviä tai rouhetta sisältävillä kokojyväleivillä, sekä useimmilla hedelmillä. Korkea glykemiaindeksi on perunalla, useimmilla leivillä, kekseillä, muroilla, vaalealla riisillä ja makeisilla." Varmaan alussa tarkoitetaan vihanneksia? Hedelmät ovat kasviksia. Myös peruna on kasvis. --Hartz (keskustelu) 17. elokuuta 2013 kello 08.01 (EEST)

Lähdepyynnön poisto

Poistin glykemiatalulukon lähdepyynnön (15 minuuttia keitetty valkoinen spagetti sekä al dente -keitetty täysjyväspagetti), koska kyseessä on sama lähde, joka ilmoitettu taulukon otsakkeessa ( International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Supplementary materials: Taulukko A1.) Ko. taulukko löytyy siis kohdasta Supplementary materials.109.240.11.139 20. maaliskuuta 2021 kello 03.06 (EET)

Kauramaito

Glykemiataulukossa väitettiin, ettei 69:n glykemiaindeksi koskisi Oatlyn kauramaitoa, koska se sisältää 4 % maltoosia. Lähteeksi annettiin osoite https://www.dietdoctor.com/se/svar-fran-oatly-maltosen-i-var-havredryck-ar-naturlig . Kyseisestä osoitteesta löytyvistä teksteistä ei kuitenkaan ilmene, ettei oatlyn GI olisi 69 tai ettei sen GI olisi sama kuin muilla kauramaidoilla. Siellä ei myöskään väitetty, että oatlyn maltoosipitoisuus olisi 4 % tai että oatlyn maltoosipitoisuus poikkeaisi muista kauramaidoista. En löytänyt muualtakaan väitettä siitä, että Oatlyn kauramaito poikkeaisi muista kauramaidoista glykemiandeksin osalta. Poistin siksi ko. väitteen. Pikainen googlettelu kertoi, että oatlyssä on sama määrä hiilareita kuin muissakin kauramaidoissa. Oatlyn kauramaito sisältää pakkauksen mukaan 4 prosenttia sokeria(/sokereita?). Finelin mukaan kauramaidossa on keskimäärin 3 % sokeria, joka on kaikki sakkaroosia eli tavallista pöytäsokeria. Pöytäsokerin glykemiaindeksi on 65. (Jos oatly sisältää oikeasti 4 % maltoosia, se merkitsisi sitä, että oatlyn GI olisi tavallista suurempi, koska maltoosin GI on 105.) (Vaihdoin lisäksi vaihdoin kauramaidon glykemiaindeksiä koskevan linkin, koska se ei enää toiminut.)46.132.6.3 26. heinäkuuta 2021 kello 01.31 (EEST)

Karamellisoidut /muut pitkään haudutetut vihannekset

Poistin äsken alla olevan itse laatimani tekstinpätkän, jonka mukaan vihannesten äärimmäisen pitkä hauduttaminen moninkertaistaisi niiden glykemiaindeksin, mm. sen vuoksi, että se muuntaa pitkäketuisia hiilihydraatteja lyhytketjuisiksi sokereiksi. Esimerkkinä käytettiin karamellisoitua sipulia, mutta Finelin mukaan raaka sipuli ei sisällä lainkaan pitkäketjuisia hiilihydraatteja. Vai puuttuuko Finelin taulukosta suuri osa sipulin sisältämistä hiilihydraateista? Moni ulkomainen lähde kun väittää, että niitä olisi lähemmäs 10 grammaa sadassa grammassa kun taas Finelin mukaan alle 5 grammaa (plus pieni määrä kuitua päälle).

Poistamani kohta kuuluu: Pitkä kypsennys saattaa nostaa vihannesten glykemiaindeksin jopa yli viisinkertaiseksi. Pitkä kypsennys aiheuttaa vihannesten karamellisoitumisen, minkä yhteydessä niiden pitkäketjuiset hiilihydraatit pilkkoutuvat lyhytketjuisemmiksi muuttaen ruoan lopulta ruskeaksi ja makeaksi. 176.72.255.75 29. huhtikuuta 2022 kello 21.57 (EEST)