Keskustelu:Frans Myyryläinen

Lisämateriaali

Frans Johan (Janne) Myyryläinen syntyi 30.12. 1881 Viipurissa. Isä kuoli keuhkotautiin pojan ollessa 3-vuotias. Työ kutsui 13-vuotiaana. Isäpuolen apuna ojatöissä, sekatöitä hovissa ja talonpojille. Vuohimäen käsityökoulu 1897-98. Saha- ja uittotöissä Viipurin läänissä ja Kainuussa 1898-1910. Suurlakon aikana Kemin sahoilla ja Laitakarin työväenyhdistyksessä sekä punakaartissa 1905. Kainuun savotoilla mittamiehenä ja työnjohtajana 1908. Avioliitto Eeva Stiina Karjalaisen kanssa 1910. Perheessä kolme poikaa Kajaanin Teppanassa Hinnin talossa. Kainuun Osuusliikkeen Mieslahden myymälänhoitajana 1915 ja matkatarkastajana 1917. Suomussalmen suuren kansalaiskokouksen puheenjohtaja pääsiäisenä 1917. Syksyn 1917 eduskuntavaaleissa varamies Oulun vaalipiiristä. Kainuun punakaarteja perustamassa syksyllä 1917. Pidätetään Hyrynsalmella 6.2. 1918. Tuomio: kahdeksan vuotta kuritushuonetta ja kansalaisluottamuksen menetys kahdeksitoista vuodeksi. Karkaa Lahden Hennalan leiriltä 1.10.1918, kiinni Vaasassa 9.10. Hyppää junasta matkalla Vaasasta Lahteen, piileskelee Helsingissä. Pakenee Venäjälle Paateneeseen 7.6.1920 Kajaanissa olleen perheensä kautta. Salainen tehtävä Suomessa maaliskuussa 1921. Asekuljetusten ja agenttien värväystä Sallassa, Läskikapinan valmistelua. Myyryläinen eli Jahvetti Moilanen johtaa Läskikapinan kolmetoista luottomiestään rajan yli Alakurtille 29.1. 1922. Läskikapina alkaa Saparosokan kämpän valtauksella 2.2. 1922 kello seitsemän. Puhe Pohjolan punaiselle sissipataljoonalle kämpän pihamaalla amerikkalaisen läskilaatikon päältä puolenpäivän aikaan. Paikalla yli 600 kuulijaa. Kapinalliset pakenevat 2-6.2. 1922 Savukosken, Kuoskun, Nousun, Saijan, Kotalan ja Kuolajärven kautta rajalle Alakurtille ryöstäen savottojen rahavarat ja yhtiöiden hartsumakasiinit. Rajan yli 258 kapinallista 7.2. 1922. Heistä viistoista naisia ja lapsia Alakurtilta. 42-vuotias Juuso Matero (uusi nimi Venäjällä) avioituu 1923 Uhtualla Kuusamon Paanajärveltä Venäjälle toukokuussa 1920 soutaneen Hilja Alatalon, 21,kanssa. Liitto on lapseton. Alatalo palaa Suomeen 1974 ja viettää vanhuutensa Oulussa Mauri ja Vappu Partalan perheessä sekä Hiirosen vanhainkodissa. Hän kuolee 21.12. 1994. Juuso Matero kuuluu Uhtuan Vallankumouskomiteaan ja on OGPU:n johdossa 1923. Uhtuan kihlakunnan puoluekomitean vastuunalainen sihteeri 1923-25. Kihlakunnan toimeenpanevan komitean jäsen 1923 lähtien. Uhtuan Osuuskauppahallinnon puheenjohtaja 1923-26. Komennus valtion metsätrusti Karellesin instuktoriksi ja alapiirin johtajaksi 1925. Uhtuan metsäteollisuustalouden MTT:n johtaja 1929. Ylistävä 50-vuotispäiväjuttu Punaisessa Karjalassa 30.12. 1931. Erotetaan MTT:n johdosta tekaistuin syin ja huhujen perusteella maaliskuussa 1933. Uudelleen MTT:n johtoon lokakuussa 1934. Komennus Petroskoihin 1936. Myllytys alkaa NKP:n Kemin piirikomitean istunnossa 4.9. 1937. Erotetaan Vienan Kemin uittokonttorin peruspuoluejäsenyydestä 3.9. 1937. Siviilipukuisen miehet vangitsivat Materon yöllä 5.4. 1938. Kuolemantuomio troikalta (paikallinen puoluekomitean ensimmäinen sihteeri-NKVD:n eli salaisen poliisin edustaja-prokuraattorin eli syyttäjän edustaja) 14.4. 1938. Syytetty ei mukana istunnossa. Ammutaan ilmeisesti Petroskoissa 8.5. 1938. Hautapaikka tuntematon. Sotilastribunaali vapauttaa syytteistä ja kunnia palautetaan 21.5. 1957. Tieto vapautuksesta omaisille Venäjällä 30.5. 1957. Todistuksen mukaan Juuso Matero on kuollut luonnollisen kuoleman 8.9. 1946.

(Lähteet: Jarl Sundqvist, Läskikapina WSOY 1963, Matti Lackman, Jahvetti Moilanen - Läskikapinan johtaja Oulun Historiaseuran julkaisuja 1993, Vappu Partalan haastattelu 1998.)

Tätä tekstiä on syytä toimittaa eikä läiskäistä sitä sellaisenaa artikkelin perään. Jollei sitä sitten ole kopioitu suoraan lähteestä. --Mikko Paananen 6. kesäkuuta 2006 kello 20.08 (UTC)

Tämä olisi todella hyvä editoida mukaan koska tässä on paljon hyvää tarkennusta aiempaan.--Myyrylainen 13. kesäkuuta 2006 kello 08.41 (UTC)