Keskustelu:Etsivä keskuspoliisi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli on valittu hyväksi artikkeliksi.
Artikkelin äänestys on arkistoitu.

Etsivän keskuspoliisin muisto on aiheesta synkkä ja vastenmielinen, mutta tämän artikkelin sävy lähestyy hetkittäin asiattomuutta.217.112.242.181 27. kesäkuuta 2006 kello 18.36 (UTC)

Yhdessä virkkeessä saatoin käyttää suomea hiukan korskeasti, mutta onko se nyt niin kauheaa - kun asia tapahtui kuten sanottua? Osoitatko kuitenkin häiritsevät kohdat, niin voin tarpeen vaatiessa muokata?--ukas 27. kesäkuuta 2006 kello 23.12 (UTC)

Smörre kommentoi artikkelia historiasivun muutosyhteenvedossa: "Riekin aika 1923-1938 - Huhhuh. Lähes naurettavan neutraalitonta. Lähdettä tarvitsisi koko teksti muutenki. Kauhean ylimalkaista, ei ole tarkkoja vuosi tai henkilöitä. Jotain häikkää koko hommas."

Vastaukseni: Joo, lähteitä kaivataan täälläkin. Oli ekoja muokkauksia ja olin hiukan fiiliksissä. Palautin Rislakin kirjastoon ja muita en ole hausta huolimatta saanut käsiini. EK:sta ei ole kirjoitettu ainakaan liikaa. Suomettumisen aikana näistä ajoista opittiin vaikenemaan. Mutta, suurin häikkä ja vastakkainasettelu tulee historiasta. EK:n päätehtävä oli estää kommunisteja toimimasta. Koska kysymyksessä oli uuden väkivallan keskellä syntyneen tasavallan uusi salainen poliisi (sisäistä tutkintaa ei ole muuten todella harjoitettu kovin montaa vuosikymmentä) EK syyllistyi usein yliampumisiin ja laittomuuksiin. Voisi sanoa koko olemassaolonsa ajan ja varsinkin silloin kun sitä hallitsi äärioikeistoa kohtaan sympatiaa tuntenut voimakasluonteinen ja kiihkeä kommunisminvastustaja Esko Riekki. Mielelläni kyllä lisäisin ns. täysin positiivisiakin juttuja, mitä EK sai aikaan. Nehän tästä tietty puuttuvat.--ukas 31. toukokuuta 2007 kello 00.51 (UTC)
Eiköhän EK:n suurin saavutus ole äärivasemmiston toiminnan murskaaminen. EK:n erittäin tarkka ja hyvin suunniteltu laittoman proletariaatin diktatuuria suunnitelleen ja Moskovasta johdetun Suomen Kommunistisen Puolueen keskusorganisaation paljastus 1920-luvun lopulla. Käytännössä SKP:n organisaatio oli murskattu jo ennen Lapuan liikkeen syntyä. Riekki raportoi Jaakko Finnelle kesällä 1930, että "kommunistit tarvitsevat enää armoniskun". Lapuan liike ja sen painostus antoi sen armoniskun (tasavallan suojelulaki, kommunistilait, kommunistien poistaminen eduskunnasta), mutta EK oli tehnyt pääasiallisen työn. Pitkin 1930-lukua EK jatkoi toimintaansa äärivasemmistoa vastaan niin, ettei SKP pystynyt aktivoitumaan oikeastaan ollenkaan ennen talvisotaa tai sen aikana. Jos EK ei olisi murskannut kommunistista toimintaa ennen sotia, olisi luultavasti jäänyt "talvisodan henki" syntymättä ja Terijoen hallituksesta olisi tullut ihan vakavasti otettava. Tällöin Suomi olisi kulkenut kauniisti Viron ja muun Balttian tietä.
EK:ta avusti kylläkin myös Stalinin vainot. EK:n toteuttamien puhdistusten jälkeen 1930-luvun puolivälissä SKP:n jäsenistö oli 300 henkilön luokkaa, Stalinin vainojen jälkeen jäljellä eivät olleet kuin Otto Ville Kuusinen ja kaksi hänen sihteeriään. On totta, että samaan aikaan, kun EK:n silmä oli tarkkana vasemmalle, se oli osittain sokea oikealle, mutta tulee ottaa huomioon ajan reaalipolitiikka, se, että suurempi vaara oli kuitenkin tulossa vasemmalta. Äärivasemmisto oli naapurivaltion (Neuvostoliitto) talutusnuorassa ja se sai käskynsä suoraan Moskovasta. Lisäksi SKP oli Suomen lailla kielletty organisaatio. Sen sijaan oikeistolla ei ollut tarvetta mihinkään oikeistodiktatuuriin tai- kaappaukseen niin kauan kuin maassa toimittiin äärivasemmiston toimia vastaan. Lisäksi suomalainen oikeisto ei ollut toisen valtion talutusnuorassa toisin kuin kommunistit. Huomattava ero äärimmäisen oikeiston ja vasemmiston välillä oli myös se, että edeltävä oli kuitenkin sitoutunut Suomen valtion olemassaoloon ja sen kansalliseen porvarilliseen hallintoon, samaa ei voi sanoa lainkaan jälkimmäisestä, joka pyrki edelleen vallankumoukseen ja proletariaatin diktatuuriin. Lisäksi EK tai hallitusvalta ei voinut iskeä oikeistoa tai sen liikehdintään vastaan ainakaan kovin laajasti, koska silloin ne olisivat nakertaneet omaa kannatustaan. Suomen hallitukset, keskustapuolueidenkin muodostamat, nojasivat sisällissodassa voittaneen valkoisen väestön kannatukseen ja porvarilliseen demokratiaan. "Ensimmäinen tasavalta" (sinäänsä harhaanjohtajava nimitys) kuitenkin nojasi sisällissodan lopputulokseen. Tämä oli kylmää reaalipolitiikkaa. --Smörre 11. heinäkuuta 2007 kello 13.40 (UTC)
Jatketaan nyt unettomana yönä offtopikkia sen verran, että kommunistien ja oikeistovallankaappauksen uhkia voi ehkä tarkastella siltäkin kantilta, että sotien välissä Euroopassa tapahtui vain yksi kestänyt kommunistivallankaappaus, kun taas oikeistodiktatuuriin siirtyminen oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Baltian maat olivat ennen sotaa oikeistodiktatuureja, joissa kommunistien ja vasemmiston toiminta oli murskattu vielä perusteellisemmin kuin Suomessa. --ML 30. heinäkuuta 2007 kello 22.06 (UTC)
Vaikka tähän ML on pistänyt kommenttia heinäkuussa haluan tässä huomauttaa nyt pari seikkaa. Ensiksikin sellainen perustelu ei toimi, että Suomessa olisi ollut oikeistokaappauksen vaara siksi, että muualla Euroopassa niitä tapahtui. Suomen tilanne oli huomattavasti erilainen kuin monien muiden Euroopan maiden. Meillä oli tuhat kilometriä maarajaa kommunistisen valtion kanssa, maassa toimi maanalaisesti kommunistinen puolue, jota kontrolloitiin Moskovasta, SKP oli omaksunut vallankumouksen tavoitteekseen ja kommunistien toiminta oli Suomessa aktiivista. Suomessa oikeistolla ei ollut tarvetta vallankaappaukseen, niin kauan kuin kommunistit pidettiin poissa politiikasta. Sosiaalidemokraattien toiminnan kukistamiseen ei Suomen oikeistolla kuitenkaan ollut haluja, näkeehän sen siitä kuinka LL Ry:n toimintakin laski kuin lehmän häntä heti, kun se alkoi vaatia SDP:n lakkauttamista. Itse asiassa maissa, joissa syntyi oikeistodiktatuuri, ei ollut kovinkaan aktiivista kommunistien toiminta ja, jos oli ollut, toiminta oli jo silloin laantunut. Suomessa kommunistit muodostivat huomattavasti suuremman uhan kuin oikeisto. Meillähän 1920-luvun ja 1930-luvun politiikka pohjimmiltaan nojasi valkoisen Suomen perintöön ja voittajaosapuoleen. Yhteiskunta nojasi tähän porvarillisuuteen, joten yhteiskuntajärjestelmän syrjäyttäminen oli paljon suurempi uhka vasemmalta. Onneksi Suomessa onnistuttiin kuitenkin luopa kansallinen yhtenäisyys vasemman kanssa, niin, ettei Moskovan kontrollissa olleet kommunistit saaneet sijaa Suomessa ennen kuin vasta sodan loputtua, mikä olikin sääli. Nojoo. Offtopicia. --Smörre 15. tammikuuta 2008 kello 23.38 (UTC)
Puuttumatta sen syvällisemmin kun en hirveästi ole aiheeseen uppoutunut - muistipiireihin läimähti tästä mielikuva ja löytyihän se: niinkin perusluokan teos kuin Jussila-Hentilä-Nevakivi Suomen poliittinen historia kertoo "1930-luvun alkuvuosiin saakka oikeistokaappauksen uhka oli Suomessa todellinen." (1995 painos, s.130). Lause ei jätä paljoa tulkinnanvaraa, lähdekritiikkiähän voi aina esittää (teksti on Hentilän). Terv. --Riisipuuro 16. tammikuuta 2008 kello 06.41 (UTC)--


Lisäsin jo aikaisemmin loppukaneetin: Kansainvälisesti suhteutettuna EK oli pienikokoinen, mutta tehokas. EK syyllistyi ajoittain ylilyönteihin eikä aina noudattanut lain kirjainta toimiessaan hallituksen ja presidentin poliisina. Vallankumouksellisten kommunistien torjunnassa EK onnistui hyvin. Ylilyönneistään huolimatta EK:ta ei voida pitää näkyvänä salaisena poliisina, eivätkä kansalaiset tunteneet elävänsä poliisivaltiossa sen aikana. Tämä ja muut varsinkin Riisipuuron tekemät muokkaukset ovat muuttaneet artikkelia jo aika syvällisesti.--ukas 1. elokuuta 2007 kello 12.13 (UTC)

"Vasemmistoporvarit"[muokkaa wikitekstiä]

Mihinkähän ryhmään tuolla määritteellä viitataan? Lieneekö kysymyksessä yleisesti lähteissä käytetty termi vai oma ratkaisu? --Riisipuuro 31. heinäkuuta 2007 kello 03.55 (UTC)--

Ei kyllä ihmetytä, jos Siltala olisi sellaista termiä kirjassaan 'Lapuan liike ja kyyditykset' viljellyt. Se oli tutkimukseksi aika rempseä ja aihettaan palvova. Jos Lapuan liike oli käyttänyt aikanaan jotakin kummallista termiä, Siltala saattoi soveltaa sitä sellaisenaan myös kirjassa. --ukas 2. elokuuta 2007 kello 20.22 (UTC)
Tekstin perusteella on vaikea sanoa onko tuota käytetty edes Siltalan kirjassa. Termi on sen verran epämääräinen, että käyttö edellyttäisi ehdottomasti useammankin lähteen + selvennyksen.--Riisipuuro 4. elokuuta 2007 kello 07.33 (UTC)--
Sekoitin muuten Siltalan kirjan siihen uudempaan Lapuan liikettä ihannoivaan Jussi Niinistön kuvakirjaan jonka luin noin vuosi sitten. Sikäli erikoista omalta kohdaltani kun Siltalan kirjahan on ihan ok, ja löytyy myös omasta hyllystäni. --ukas 4. syyskuuta 2007 kello 01.55 (UTC)
Ahaa...hieman oudoksuinkin. ; ) Poistin tuossa vähän aikaisemmin muun tiivistämisen yhteydessä artikkelista termin vasemmistoporvarit. Kysymyksessä olevien nuortasavaltalaisten kutsuminen vasemmistoporvareiksi on turhan rempseä luonnehdinta (jäsenet edistyspuolueesta+ hajanaisesti muista porvaripuolueista, jopa kokoomuksesta). Terv. --Riisipuuro 4. syyskuuta 2007 kello 08.08 (UTC)--

Käsitteeseen "Vasemmistoporvari" ei sisälly mitään sen kummempia piilomerkityksiä tai arvotuksia. Yksinkertaisesti termiä on eri poliittista historiaa käsittelevissä kirjoissa käytetty kuvaamaan porvaripuolueiden vasempaan laitaan kuuluneita. Eli Edistyspuolueen ja Maalaisliiton vasempaan laitoihin kuuluneita porvareita. Myös sellaisia porvareita, jotka pyrkivät yhteistyöhön vasemmiston kanssa. Kyseinen sana on minulta peräisin, itse sitä olen käyttänyt, mutta en ole koskaan ajatellut sitä noin syvällisesti kuin te. Mitä tulee Siltalan kirjaan, niin kyseinen opus oli erittäin hyvä ja mursi monta myyttiä EK:sta ja LL:stä. --Smörre 15. tammikuuta 2008 kello 23.27 (UTC)

Poliisivaltiossa elämisen tunne[muokkaa wikitekstiä]

ML vaatii suoraa sitaattia virkkeeseen Ylilyönneistään huolimatta EK:ta ei voida pitää näkyvänä salaisena poliisina, eivätkä kansalaiset tunteneet elävänsä poliisivaltiossa sen aikana. Ehdin palauttaa kirjan jo, enkä lähiaikoina lainaa sitä. Lause: Ylilyönneistään huolimatta EK:ta ei voida pitää näkyvänä salaisena poliisina, on suora sitaatti ja lopusta en muista kuinka suora lainaus se oli. Kun poliisivaltion tärkeimpänä kriteerinä pidetään näkyvää salaista poliisia, ja kun kerran EK ei sellainen ylilyönneistään huolimatta ollut, voidaan tästä vallan yksinkertaisesti päätellä, että EK ei tehnyt Suomesta poliisivaltiota. --ukas 19. elokuuta 2007 kello 02.36 (UTC)

Lapuan liike vai lapuanliike?[muokkaa wikitekstiä]

Pistin kahvihuoneen kielenhuoltoon kysymyksen kansanliikkeen ajan nimimuodosta. --Riisipuuro 16. tammikuuta 2008 kello 06.43 (UTC)--