Keskustelu:Elfriede Scholz

Kansalaisuus – kansallisuus (jälleen)

Otsikon aiheesta on keskustelua yllin kyllin kahvihuoneessa. Laitoin tietolaatikkoon [[Saksalaiset|saksalainen]], koska parametrina on kansallisuus. Tulostuva näkymä on kuitenkin kansalaisuus, jolloin taas toinen vaihtoehto on [[Saksa]]. Ken tahtoo niin saa arpoa kumman vaan. --Raid5 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 11.45 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

[Ajattelin tätä Kafkan oikeusjuttumaisen kohtalon läpikäyneestä henkilöstä kertovaa artikkelia mahdollisesti hyväksi. Mitenkään liikaa lähdetietoa ei aiheesta ole, ja artikkelista löytyy ainakin suurin osa siitä tiedosta mikä on käsillä. Mutta jos herää kysymyksiä ja ehdotuksia, niin otan mielelläni vastaan. Artikkeli kaipaa varmaan kielenhuoltoapua myös.--Ukas (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 11.25 (EET)

Artikkelissa pitäisi ainakin yrittää perustella se, mikä tekee tästä ompelijattaresta tietosanakirjamerkittävän henkilön. --Savir (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 12.26 (EET)

Henkilön kohtalon vaikutus kirjailijaveljen Erich Maria Remarquen tuotantoon ja politisoitumiseen, josta on kappaleessa Sisareni Elfrieden muistolle. Pitäisikö olla enemmän, vai mainita siitä johdannossa, vai sekä että? Lisäksi henkilön oikeudenkäynti ja tuomio on osoitus siitä, miten sukulaisuus tunnettuun, mutta yhteiskunnan viholliseksi julistettuun henkilöön oli taakka kansalaiselle natsi-Saksassa. Henkilön muistoa on kunnioitettu kahdella muistolaatalla, ja hänen mukaansa on nimetty ison kaupungin katu. Henkilön kohtalo, jota näillä merkeillä siis lähinnä muistetaan, ei selviä ilman omaa artikkelia. Mielestäni nämä kaikki osoittavat tietosanakirjamerkittävyyden ja tulevat ilmi artikkelissa jo. Jos kaipaat jotain lisää, niin kerro toki mitä. --Ukas (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 12.54 (EET)

Artikkeli on moitteeton kieliasultaan ja muutenkin, mutta sitä voisi tiivistää. Henkilön tarina on kiinnostava, mutta riittääkö se tietosanakirjaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 12.40 (EET)

Edellisin perustein uskoisin, että riittää. --Ukas (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 12.54 (EET)

Siis merkittävyyspohdintaa olen käynyt toki itsekin. Ajattelen, että vaikka artikkeli on henkilön mukaan nimetty, niin merkittävintä on hänen sukulaisuutensa ja oikeudenkäyntinsä. Tässä tapauksessa sukulaisuus ei ole tyypillinen sukulaisuussuhde, sillä vuorovaikutteisesti sukulaisuus Remarqueen oli haitta Scholtzille, ja Scholtzilla taas oli vaikutus Remarquen tuotantoon. Ilman omaa artikkelia tämä vuorovaikutus ei näy, joten ei tästä pelkkää oikeudenkäyntiartikkeliakaan kannattane tehdä, vaikka suuri osa artikkelia on kirjoitettu siitä näkökulmasta. --Ukas (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 13.02 (EET)

Merkittävyys on siinä ja siinä, mutta luultavasti merkittävyyskeskustelussa kallistuisin säilyttämisen puolelle, ajatellen esimerkiksi Remarquen kirjan omistusta sisarelle (joka ei tietysti jossain muussa tapauksessa olisi iso asia). Tein pientä kielenhuoltoa. Sitaatit on ilmeisesti kaikki omia käännöksiä. Se mikä minun silmääni pistää ja häiritsee, on tässäkin artikkelissa toistettu sana "natsi". Se on tietysti tapa sysätä syyllisyys pelkälle hallinnolle ja mitä muita taustatekijöitä siinä sitten onkin, mutta kyse oli Saksasta, jossa oli laillinen vaaleilla valittu johto, ei mistään erillisestä valtiosta nimeltä Natsi-Saksa. Se vähä mitä olen alan kirjallisuutta lukenut, ei harrasta moista etäännytystä. Amerikkalainen historiankäsittelytapa taas on hyvin erilainen, ja ehkä sanan viljely juontuu sieltä, tarttunut en.wikipedian artikkeleista. --Abc10 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 12.25 (EET)

Sanaa natsi on toki käytetty suomenkielisessä historian tutkimuksessa ja alan kirjallisuudessa jo ennen internettiä, ja nykyään se on kirjallisuudessa hyvin yleinen. Olet ehkä lukenut enemmän ajan sotahistoriaa käsitteleviä teoksia, joissa tavallisesti käytetään maan nimiä ja kansallisuuksia, sillä hallintoa ja Hitleriä käsittelevissä teoksissa sanaa natsi käytetään samalla tavalla kuin sanaa kansallissosialisti. Oula Silvennoisen Suomen ja Saksan salaisten poliisien turvallisuusyhteistyötä käsittelevän Salaisten aseveljien takakannen ensimmäinen lause "Valtiollinen poliisi solmi suhteet kansallissosialistisen Saksan turvallisuuspoliisiin pian natsien noustua valtaan vuonna 1933". Cristopher Ailsbyn Kolmas valtakunta, johdanto, ensimmäinen lause: "Kolmas valtakunta, joka syntyi 30. tammikuuta 1933, oli paljolti natsien eli virallisesti Saksan kansallissosialistisen jne. jne." Sanan käytöstä on keskusteltu täällä ja muualla jo joitakin kertoja. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana on synonyymi kansallissosialistille, eikä merkitse sitä halventavaksi. Sanaa käytettiin kansallissosialisteista jo ennen heidän valtaantuloaan. Nykypäivän natseista käytetään samoin nimitystä uusnatsi, enkä ole kuullut esim. termiä "uuskansallissosialisti" käytettävän. Mutta ehkä jonkin verran tautologiaa artikkelissa voi kyllä esiintyä, pitää vilkaista jos jonkin sanan voisi vaihtaa. --Ukas (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 18.22 (EET)

Henkilön nimi esiintyy tekstissä vuorotellen muodoissa Scholz ja Scholtz; kumpi on oikein? Artikkelissa voisi mainita nimeltä armahdusta puoltaneen oikeusministerin. --Risukarhi (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 12.34 (EET)

Scholz on oikein, hyvä kun huomasit. --Ukas (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 16.43 (EET)

Todennäköisin syin oikeusministeri olisi Otto Thierack, mutta vaihdoin oikeusministeriöksi, kun lähteissä ei mainita nimeltä. --Ukas (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 18.38 (EET)]

Päätän vertaisarvioinnin. --Ukas (keskustelu) 9. toukokuuta 2016 kello 16.14 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2019 kello 07.57 (EEST)

Kannatan lupaavaksi. --Vnnen (keskustelu) 20. lokakuuta 2019 kello 20.59 (EEST)

Juu. --PtG (keskustelu) 20. lokakuuta 2019 kello 22.24 (EEST)

Merkitsen. --PtG (keskustelu) 29. lokakuuta 2019 kello 21.40 (EET)