Keskustelu:Biblia

Artikkelissa on vakavia historiallisia ja asiallisia virheitä ja puutteita. Biblia-sana tulee kreikan sanasta biblos, suom. kirja. Muoto Biblia on latinaa ja tarkoittaa kirjat so. pyhät kirjoitukset. Kokoraamatun nimi oli 1900-luvun alkuun asti Suomessa (eri kirjoitusasuissa): Biblia Se on koko Pyhä Raamattu suomeksi. Sana on eri kielissä edelleen Raamatun nimenä : Holy Bible, Die Bibel, Bibeln jne. 1800-luvulla Raamatuissa, joissa ei ollut apokryfikirjoja, nimilehdellä oli: Biblia, se on PYHÄ RAAMATTU, Vanha ja Uusi Testamentti. Kirkolliskokoukset Suomessa alkoivat toimintansa 1876. Sitä ennen raamatunkäännökset syntyivät komiteatyöskentelynä ja yksityisten tekeminä. Vanhan kirkkoraamatun toimitti Antti Litzelius. Kirkon nimi Suomen evankelis-luterilainen kirkko on ollut käytössä vasta 1800-luvun lopusta alkaen kirkollisissa kirjoissa. Vanhaksi kirkkoraamatuksi sanotaan vuoden 1776 käännöstä. Kun uusin kirkkoraamattu ilmestyi 1992, on vakiintumassa sekaannuksen estämiseksi käännösten nimissä niiden vuosiluku. Vanha kirkkoraamattu on siis nimeltään myös "vuoden 1776 käännös" ja nykyistä edellinen on "vuoden 1933/38 käännös" tai "vuoden 1933/38 kirkkoraamattu". Nykyistä kirkkoraamattu on "nykyinen kirkkoraamattu" tai "vuoden 1992/2007 kirkkoraamattu". Kirkolliskokous hyväksyi Vanhan testamentin käännöksen 1933 ja Uuden testamentin ja apokryfikirjojen käännöksen 1938. Nykyisen käännöksen Vanha ja Uusi testamentti hyväksyttiin 1992 ja apokryfikirjat 2007. Vuoden 1642 käännöksestä tehtiin vuonna 1942 faksimile 1:1 koossa (WSOY). Sen jälkeen siitä on otettu faksimilepainokset vuosina 1971 ja 1985 pienennetyssä koossa. Viitteet:Mikko Juva: Kirkon parlamentti Suomen kirkolliskokousten historia Otava 1976. A.F. Puukko: Suomalainen Raamattumme Otava 1946.Urhea Judit, viisas Sira Johdatus Vanhan testamentin apokryfikirjoithin Kirjapaja 2008 erit. s. 310. Kommentin jätti 89.27.80.71 (keskustelu – muokkaukset)