Kekomuurahainen
| Kekomuurahainen | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Formica rufa Linnaeus, 1761 |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Kekomuurahainen (Formica rufa) on boreaalisella vyöhykkeellä esiintyvä muurahaislaji. Kekomuurahainen on saanut nimensä sen hienoista keoista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lisääntyminen
Useimmiten kekomuurahainen rakentaa pesänsä havunneulasista ja oksien pätkistä, mutta myös muita rakennusaineita tiedetään. Kekomuurahaisen keko on lähinnä suojaamassa maanalaisia käytäviä, joissa munat haudotaan ja joissa muurahaiset suurimmaksi osaksi asuvat. Munat sijaitsevat maan sisällä. Kesäaikaan kekoa pidetään kuivana ja vakiolämpöisenä (25–30 asteessa). Muurahaiset pystyvät ilmastointiaukoilla säätelemään keon olosuhteita hyvinkin tarkasti. Nämä vakio-olosuhteet ovat tärkeitä kotelovaiheen kehitykselle. Nämä munakotelot sijaitsevat keon lämpimimmässä paikassa.
[muokkaa] Kuvaus
Kekomuurahaiset ovat noin senttimetrin pituisia ja niillä on muiden muurahaisten ja hyönteisten tapaan kuusi jalkaa.
[muokkaa] Ravinto
Kekomuurahaiset käyttävät ravintonaan kirvojen erittämää mesikastetta. Kekomuurahaiset saalistavat myös selkärangattomia, tosin työläiset eivät itse käytä hyönteisravintoa, vaan se on tarkoitettu koteloasteen muurahaisille.
[muokkaa] Lähilajeja
Varsinaisia kekomuurahaislajeja (Formica s. str.) esiintyy Suomessa viisi (F. rufa, F. polyctena, F. aquilonia, F. lugubris ja F. pratensis). Ne ovat F. pratensis -lajia lukuun ottamatta varsinaisia metsälajeja. Muita kekomuuraislajeja ovat F. truncorum ja F. uralensis.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Formica rufa IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
Tätä sivua ei ole