Kansakunta ja kohtalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansakunta ja kohtalo
민족과 운명
Valmistustiedot
Valmistusmaa Pohjois-Korea
Alkuperäiskieli korea
Aiheesta muualla
IMDb

Kansakunta ja kohtalo (Chosŏn'gŭl: 민족과 운명; McCune–Reischauer: Minjokgwa ummyeong) on 62-osainen pohjoiskorealainen elokuva-sarja, joka julkaistiin vuosien 1992 ja 2002 välillä. Se pyrkii osoittamaan, että Korean kansan ainoa mahdollisuus elää kunniakasta elämää on suuren johtajan ja sosialistisen isänmaan helmassa. Kim Jong-il valitsi henkilökohtaisesti elokuvan nimen ja oli vahvasti mukana ensimmäisten jaksojen suunnittelussa. Elokuva oli Pohjois-Korean elokuvateollisuuden suurin investointi, ja sitä pidetään maailman pisimpänä elokuva-sarjana. Elokuva-sarjan teon alkuvaiheissa suurin osa maan johtavista kirjoittajista, ohjaajista ja näyttelijöistä oli mukana työssä, ja maan tiedotusvälineet ylistivät elokuvaa. Sarjan oli kaavailtu saavuttavan sadan jakson raja, mutta vuoden 2002 jälkeen yhtään uutta osaa ei ole julkaistu.[1][2][3][4][5]

Elokuva on tunnettu sen läntisessä maailmassa ja Etelä-Koreassa kuvatuista kohtauksista. Huomionarvoista on myös se, miten elokuva käsittelee korealaista kirjailijaa ja poliitikkoa Han Soryaa. Han Sorya esitettiin positiivisessa valossa, vaikka hänet erotettiin puolueesta ja viroistaan 1960-luvulla Kim Il-sungin puhdistusten seurauksena. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun järjestelmän viholliseksi leimattu henkilö esiteltiin positiivisessa valossa.[6] Elokuvassa käytettiin suosittuja eteläkorealaisia lauluja, minkä tarkoituksena oli saattaa Pohjois-Korean kansa immuuniksi ulkomaailman kulttuureille. Tätä strategiaa nimitettiin "hyttysverkkostrategiaksi"[7] Pohjois-Koreasta loikanneiden henkilöiden kertomien tarinoiden mukaan pohjoiskorealainen yleisö oli valloittunut siitä, miten ensimmäisen maailman vaurautta kuvailtiin elokuvassa.[8][9]

Tiivistelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Osat 1-4 perustuvat vuonna 1986 Pohjois-Koreaan loikanneen Etelä-Korean ulkoministeri Choe Deok-sinin elämään
  • Osat 5-8 perustuvat Länsi-Saksassa uransa tehneen korealaisen säveltäjä Isang Yunin elämään
  • Osat 9-13 perustuvat Choi Hong Hin elämään
    • Jakso 13 sisältää merkittävän kohtauksen, jossa esitetään Etelä-Korean presidentti Park Chung-heen murha. Jakso sisältää myös Kanadassa kuvatun kohtauksen, jossa yksi sarjan päähenkiöistä toteaa, että Park Chung-heen murha oli historian rangaistus siitä, että hän oli separatisti ja yritti jakaa isänmaan kahtia. Tämän voi nähdä kuvaavan Pohjois-Korean hallinnon asennetta Park Chung-heetä kohtaan.
  • Osat 14-16 perustuvat 40 vuotta Etelä-Koreassa poliittisena vankina olleen Ri In-mon elämään
  • Osat 17-19 perustuvat Ho Jong-sunin elämään
  • Osat 20-25 perustuvat kansalaistettujen Japanilaisten naisten elämään, mukaan lukien Rim Un-jong (Izumi Kiyoshi)
  • Osat 26-36 perustuvat työläisten elämään
  • Osat 46-51 perustuvat Kiinassa syntyneen pohjoiskorealaisen kenraalin ja poliitikon Choe Hyonin elämään
  • Osat 52-60 perustuvat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden ihmisten elämään läpi sukupolvien
  • Osat 61-62 perustuvat talonpoikien elämään

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siteeraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]