Jyry-Sisu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jyry-Sisu (lyhyesti Jyry) on Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n vuodesta 1953 lähtien tuotannossa ollut, Suomessa valmistettu raskas kuorma-automallisto. Jyry-mallisto poistui tuotannosta vuonna 1980 esitellyn S-sarjan myötä.

K-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyry-Sisun ensimmäiset mallit K-30, K-31 ja K-33 tulivat markkinoille vuonna 1953. Mallit K-30 ja K-33 oli varustettu Henschel 513DC -moottoreilla ja K-31-malli 152-hevosvoimaisella Leyland O.680 -moottorilla.[1] K-sarjan Jyryt erottaa ulkoisesti saman ajankohdan Kontio-Sisuista konepeiton sivupellin kiinnikkeiden perusteella: Jyryssä on kolme kiinnikettä, Kontiossa kaksi.[2]

Jyry-Sisu K-44SP vuosimallia 1962.

Ensimmäinen nelivetoinen Jyry vuodelta 1955 oli mallia K-36 voimalaitteenaan 250-hevosvoimainen mekaanisesti ahdettu Rolls-Royce. Se oli tarkoitettu järeäksi lavetinvetäjäksi.[3]

Esimerkiksi mallissa K-44 SP (kuvassa) on 165 hevosvoiman Leyland O.680-moottori ja vetotapa 4x4+2: etuakseli ja telin etummainen akseli vetävät.[2] Suomen ulkopuolella harvinainen, mm. puutavara-autojen kantavuutta ja maastokelpoisuutta parantava vetotapa tuli Sisuihin vuonna 1959.[4]

Vuoden 1964 mallia olevassa, nykyään museoautoksi rekisteröidyssä K-34SP-yksilössä on Leyland O.680-moottori, synkronoimaton 6+1-vaihteinen ZF-vaihteisto ja mallia Sisu ATK oleva vetoakselisto.[5]

Jokapyörävetoista K-42BP 6x6 -mallia kokeiltiin puolustusvoimissa vuonna 1960 tykinvetäjänä auto-traktori-ratkaisussa, jossa auto vetää tykkiä tiellä ja kuljettaa lavallaan maastovetäjänä toimivaa telatraktoria. Kokeilu ei johtanut laajempaan käyttöön.[6]

1960-luvun puolivälissä pitkänokkaisia malleja alkoi korvata ns. puolibulldog-mallinen K-140-sarja. Teräksinen konepeitto vaihtui lujitemuoviseen.[7] Sarjaan kuuluvan K-148SP-mallin merkittävä käyttäjä oli TVH, jolle niitä toimitettiin aura-autoiksi 514 kappaletta vuosina 1965-66.[8]

Nokaton KB-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisu KB-117 ohjaamo kipattuna.

Vuonna 1962 Sisu alkoi valmistaa nokattomia KB-112- ja KB-117-malleja. Näistä KB-117 oli kaksiakselinen ja KB-112 kolmiakselinen teliauto. Näissä malleissa oli tuolloin harvinainen hydraulisesti toimiva kippiohjaamo. Ohjaamot valmisti Kiitokori. Edeltävissä vuoden 1961 malleissa KB-107 ja KB-102 kippiohjaamoa ei ollut.[9][10] Leylandin 265-hevosvoimaisella O.690-moottorilla varustettu muunnos KB-112 BPT oli tuotannossa vuosina 1963-1973.[11]

KB-sarjan autoja valmistettiin vähän, vain joitakin kymmeniä kappaleita. Vuonna 2020 Suomessa on ajokuntoisina yksi KB-117- ja yksi KB-112-mallin edustaja.[10]

Sisu M-162 -lavettiauto.

M-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hytin muodon ja kokoamistavan perusteella Nakkikopiksi tai Niittikopiksi kutsuttu KB:n seuraaja, nokaton M-sarja, tuli markkinoille vuonna 1969.[12][13]

Ennen siviilimalleja kulmikas hytti oli otettu käyttöön KB-46 -tykinvetäjässä.[12][14]

Moottoritehot kasvoivat edelleen. Vuonna 1981 valmistuneessa Sisun 50-vuotisjuhlamallissa M-162 BEV:ssä moottori oli Cummins NTE 400, teholtaan 405 hevosvoimaa. M-sarjan tuotannon lähestyessä loppuaan 1980-luvun alkuvuosina kulmikasta hyttiä muotoiltiin lasikuituisella ilmanohjaimena toimivalla korotuksella.[15]

R-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyry-Sisu R-141BPT Leyland O.690-moottorilla TVH:n väreissä.

Vuoteen 1970 mennessä otettiin tuotantoon R-sarja. Kaksiakselinen R-141 korvasi K-141:n ja R-142 nostotelimalli K-142:n. Autojen massa kasvoi ja teliautoissa alettiin käyttää nostoteliä, joka oli tullut Sisun valikoimaan Vanajan Autotehdas Oy:n fuusioiduttua Oy Suomen autoteollisuus Ab:n kanssa 1968.[16] Esimerkiksi R-141 BPT -malli, missä BPT osoittaa voimalaitteeksi Leyland O.690:n turboversion, oli tuotannossa vuosina 1968-1980.[17]

Lavettiauto R-146 CZT-6x6 edusti R-sarjan raskainta osaa. TVH:n käytössä olleessa autossa oli 315 hevosvoiman Rolls-Royce Eagle MK III -moottori ja jokapyöräveto. Vaihteisto koostui 13-vaihteisesta Fullerista ja 2-nopeuksisesta jakovaihteistosta, jolloin käytössä oli 26 vaihdetta eteenpäin. Tasauspyörästön lukkoja oli kuusi.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kekko, Ilkka: Aikansa esikuva: Sisu KB-112 1967. Vanhat koneet, 2017, nro 5/2017.
  • Kekko, Ilkka: Sisu M-162 ’72 – Niittikoppi. Vanhat koneet, 2011, nro 5.
  • Kekko, Ilkka: Sisäänajettu Sisu: Sisu K-34SP 1964. Vanhat koneet, 2017, nro 7, s. 26-31.
  • Mäkipirtti, Markku: Sisu. 2. korjattu painos. Sarja: Ajoneuvot Suomessa 4.. Tampere: Apali, 2011. ISBN 978-952-5877-05-2.
  • Mäkipirtti, Markku: Suomalaiset sotilasajoneuvot. Sarja: Ajoneuvot Suomessa 7. Tampere: Apali, 2013. ISBN 978-952-5877-29-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mäkipirtti 2011, 27, 46
  2. a b Mäkipirtti 2011, 47
  3. Mäkipirtti 2011, 55
  4. Mäkipirtti 2011, 64
  5. Kekko 2017, Sisäänajettu Sisu, 31
  6. Mäkipirtti 2013, 18
  7. Mäkipirtti 2011, 85
  8. Mäkipirtti 2011, 11
  9. Mäkipirtti 2011, 96-97
  10. a b Kekko 2017, Aikansa esikuva, 22-23
  11. Mäkipirtti 2011, 95
  12. a b Mäkipirtti 2011, 165
  13. Kekko 2011
  14. Mäkipirtti 2013, 81-82
  15. Mäkipirtti 2011, 176-177
  16. Mäkipirtti 2011, 85, 154
  17. Mäkipirtti 2011, 154-155
  18. Mäkipirtti 2011, 164

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hievanen, Jouni: Mannisen Jarin -63 Jyry-Sisu. Ajolinja : trucker magazine, 1996, nro 7, s. 18-21. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka.
  • Kekko, Ilkka: Jyry-Sisu: roikkonokka. Vanhat koneet, 2011, nro 2.
  • Lehtosaari,Pirkko: Museokuormuri Jyry-Sisu juhlakulkueen nokka-auto: Iitin Ammattiautoilijat 50 v. Kouvolan Sanomat, 17.8.1997, s. 7.
  • Mäkinen, Marko: Lehtisen Repan Jyry-Sisu 147 vm. 1960 kääntää katseet : pikku-Jyry tuo muistoja. Sisu-viesti, 2004, 50. vsk, nro 2, s. 31. Helsinki:
  • Mäkinen, Marko: Rekkamiesten maailma soi Irwinin lauluissa : Risto Höylän Jyry-Sisulla merkittävä rooli Rentun ruusu-elokuvassa. Sisu-viesti, 2001, 47. vsk, nro 1, s. 12-15.
  • Rohila, Vesa: Auraus Jyry-Sisulla, jätteet 112-Scanialla : Saarisen seniorit. Ajolinja: trucker magazine, 2004, 23. vsk, nro 1-2, s. 30-33. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka.