James Ferguson (1710–1776)
James Ferguson (1710–1776) oli skotlantilainen tähtitieteilijä ja mittalaitteiden rakentaja.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ferguson syntyi köyhään uskonnolliseen perheeseen Banffshiressä ja rakenteli laitteita jo pikkupoikana. Hän oppi lukemaan kuunnellessaan, miten isä opetti vanhempaa veljeä, mutta kävi varsinaista koulua vain muutaman kuukauden, sillä hänet laitettiin töihin jo kymmenvuotiaana. Silloin hän kaitsi lampaita päivisin ja tutustui tähtiin öisin. Hän mittasi tähtien keskinäisiä paikkoja pujottamalla helmiä nauhaan ja liikuttelemalla niitä niin että ne peittivät tähdet näkyvistä, ja siirsi sitten niiden avulla mitatut välimatkat paperille. Hän työskenteli apulaisena naapuritaloissa ja pääsi pian huoltamaan kartanon kelloja ja suunnittelemaan kirjontamalleja rouvasväelle.[1]
Vuonna 1734 Ferguson muutti Edinburghiin ja alkoi maalata miniatyyrimuotokuvia. Hän elätti maalauksella perheensä samalla kuin harrasteli tiedettä. Hän kirjoitti useita tieteellisiä artikkeleita. Vuonna 1742 hän rakensi ensimmäisen telluurionsa ja kertoi siitä Edinburghin yliopiston professori Maclaurinin opiskelijoille.[1]
Vuonna 1743 Ferguson perheineen muutti Lontooseen, missä hän jatkoi luennointia ja tieteellisten artikkelien ja kirjojen kirjoittamista. Hän rakensi mekaanisia kelloja, joiden avulla havainnollisti taivaankappaleiden liikkeitä.[2] Fergusonista tuli kuuluisa kirjoituksensa Astronomy explained on Sir Isaac Newton’s Principles ansiosta. Se julkaistiin 1756, siitä otettiin 13 painosta ja se käännettiin useille kielille.[1] Royal Society kutsui hänet jäseneksi ilman maksuvelvoitteita, ja kuningas myönsi hänelle viidenkymmenen punnan eläkkeen.[3] Vuodesta 1768 alkaen kuningas Yrjö III kutsui Fergusonin usein luokseen haastatellakseen tätä mekaniikasta.[1]
Muodollisen koulutuksen puuttuessa Ferguson oli aluksi arka esiintymään tiedemiehenä, mutta kun hänen kirjoittamansa tutkielmat ja kommentit tieteellisissä ja filosofisissa lehdissä toivat hänelle suosiota, hän rohkaistui lähtemään esitelmäkierrokselle Englannin suuriin kaupunkeihin.[3] Fergusonia pidettiin erinomaisena luonnontieteiden opettajana, sillä hänen esitys- ja ajattelutapansa olivat selkeitä, ja hän kykeni tuottamaan nerokkaita laitteita ja kaavioita, joilla havainnollisti esityksiään.[1] Fergusonin omat tutkimukset ovat nykyisin jääneet varjoon, mutta omana aikanaan hän oli merkittävä vaikuttaja. Hän oli ensimmäinen, joka esitti teorian planeettakuntien synnystä. Thomas Paine mainitsee hänet teoksessan Age of Reason. William Herschel opiskeli tähtitiedettä Fergusonin kirjoista. Fergusonin suurin vaikutus oli kuitenkin hänen työssään tieteen popularisoijana.[4]
Fergusonin Derbyssä pitämä luentosarja inspiroi Joseph Wrightiä luomaan maalauksensa Filosofi luennoi telluuriosta, jossa luennoitsijan havaintolaitteesta lähtevää valoa voidaan pitää valistusajan symbolina. Maalaus on nykyisin Derbyn kaupunginmuseossa.[5]
Ferguson meni naimisiin Skotlannissa asuessaan Isabella Wilsonin kanssa. Perheen myöhempiä vuosia varjosti tragedia: ainoa tytär Agnes katosi kahdeksantoistavuotiaana kävellessään kadulla isänsä kanssa. Myöhemmin kävi ilmi, että hän oli karannut Manner-Eurooppaan nuoren aatelismiehen viettelmänä, tullut hylätyksi, palannut Lontooseen ja elättänyt itsensä kirjoittamalla ja näyttelemällä. Hän ei kehdannut enää ottaa yhteyttä perheeseensä, vaan menehtyi pahamaineisiin tauteihin.[3] Perheen elämä ei muutenkaan ollut aina onnellista; Mirror-lehdessä kerrottiin että noin vuonna 1770, kun Ferguson oli pitämässä luentoa Lontoossa, hänen vaimonsa syöksyi puhujakorokkeelle ja rikkoi havaintolaitteiston. Ferguson suhtautui rauhallisesti mutta ilmoitti yleisölle: "Hyvät naiset ja herrat, valitettavasti olen naimisissa tämän naisen kanssa."[1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fergusonin kirjoja olivat [4]
- Astronomical Tables and Precepts (1763)
- Introduction to Astronomy (1769)
- Astronomy Explained (1772)
- Lectures on Mechanics, Hydrostatics,Pneumatics, and Optics (1772)
- Select Mechanical Exercises (1773)
- The Art of Drawing in Perspective (1775)
- An Introduction to Electricity (1775).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Ferguson, James (1710-1776) Dictionary of National Biography, 1885-1900, Volume 18
- ↑ An Orrery Movement after James Ferguson Devon Clocks
- ↑ a b c James Oswald Dykes, James Stuart Candlish, Hugh Sinclair Paterson, Joseph Samuel Exell: The British and foreign evangelical review and quarterly record of Christian literature, s. 182-185. Oxford University, 1869. Google Books.
- ↑ a b James Ferguson Rothiemay
- ↑ 1700s: US patriot and his links to Derby[vanhentunut linkki] Bygone Derbyshire
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 423. "James Ferguson (1710–1776)". Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1.
| ||||||||||||||||||||||||||
