Isthmialainen puhe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isthmialainen puhe
Διογένης ἤ Ἰσθμικὸς
Alkuperäisteos
Kirjailija Dion Khrysostomos
Kieli muinaiskreikka (klassinen)
Genre puhe
Julkaistu 1. vuosisata/100-luku
Suomennos
Suomentaja Juhana Torkki
Kustantaja Otava
Julkaistu 2022
ISBN 978-951-1-42569-4
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Isthmialainen puhe (m.kreik. Διογένης ἤ Ἰσθμικὸς, Diogenēs ē Isthmikos, ”Diogenes eli Isthmialainen (puhe)”) on Dion Khrysostomoksen eli Dion Prusalaisen kirjoittama puhe, joka kyseenalaistaa kilpailut ja palkinnot onnen lähteenä kyynisen filosofian näkökulmasta.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dion Khrysostomos kirjoitti ensimmäisen vuosisadan lopulla ja 100-luvun alussa. Isthmialainen puhe liittyy Korintin lähellä järjestettyihin Isthmian kisoihin, jotka ovat keskeisesti esillä myös Dionin puheessa Diogeneestä ja hyveestä. Monien yhtäläisyyksien vuoksi on ajateltu, että puheet olisivat syntyneet suunnilleen samoihin aikoihin.[2]

Puhe on Dionin kirjoitusten luettelossa numerolla 9.[1] Tekstin on suomentanut Juhana Torkki osana Dionin tekstien kokoelmaa Onnellisuudesta (Otava 2022).

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheessa Dion kertoo kyynikkofilosofi Diogenes Sinopelaisen menneen Isthmian kisoihin havainnoimaan ihmisiä, sillä suurissa kokoontumisissa ihmiset ovat paljaimmillaan ja näin helpoimmin parannettavissa filosofialla. Hänet tunnettiin terävästä kielestään, ja monet tulivat hupailumielessä keskustelemaan hänen kanssaan. Lopulta Diogenes seppelöi itsensä männynlehväseppeleellä, jota käytettiin kisapalkintona. Kun häntä kiellettiin sillä perusteella, ettei hän ollut voittanut mitään, hän sanoi voittaneensa köyhyyden, maanpaon, himon, nautinnon ja monia muita sellaisia asioita. Kun Diogenes sitten kohtasi stadionjuoksun voittajan, hän alkoi kiusata tätä sanomalla, ettei voitto tehnyt tästä yhtään järkevämpää tai parempaa niissä asioissa, jotka Diogenes itse oli voittanut filosofiansa avulla. Kun juoksija kehui olevansa nopein, Diogenes sanoi, ettei hän ollut nopeampi edes jänistä. Juoksijan sitten puolustauduttua sanomalla olevansa nopein ihmisistä, Diogenes sanoi sen olevan sama kuin kehuisi olevansa nopein muurahaisista tai nopein rammoista.[3]

Isthmialaisessa puheessa, samoin kuin puheessa Diogeneesta ja hyveestä, esiintyy Isthmian juhliin osallistunut Diogenes. Siinä missä viimeksi mainittu käsittelee Diogeneen opetusten aiheita, Isthmialainen puhe keskittyy enemmän tämän opetusmenetelmään. Samalla kumpikin puhe tuo esille sen, kuinka Diogenes käytti joukkokokoontumisia ajattelunsa esilletuomiseen. Puheet myös tekevät samat viittaukset lääkereihin sekä koiriin, joista kyynikot saivat nimensä.[2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Dio Chrysostom LacusCurtius. Viitattu 25.4.2022.
  2. a b The Ninth or Isthmian Discourse: Loeb Edition Introduction LacusCurtius. Viitattu 25.4.2022.
  3. a b Dion Khrysostomos: Isthmialainen puhe 1–22.
  4. Dion Khrysostomos: Diogeneestä ja hyveestä 1–36.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dion Prusalainen: Isthmialainen puhe. Teoksessa Dion Prusalainen: Onnellisuudesta, s. 61–70. Muinaiskreikasta suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Juhana Torkki. Helsinki: Otava, 2022. ISBN 978-951-1-42569-4.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dio Chrysostom: The Isthmian Discourse. Teoksessa Dio Chrysostom: Discourses 1–11. Translated by J. W. Cohoon. Loeb Classical Library 257. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1932.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]