Hydroviljely

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nutrient film techniquella (NFT) kasvatettua mansikkaa
Deep Water Culture (DWC) -tekniikalla kasvatetun kasvin juuristo

Hydroviljely, hydroponiikka tai vesiviljely on kasvien kasvatustekniikka, jossa multaa käytetään kasvualustassa vain osittain (puolihydro) tai sitä ei käytetä lainkaan (täyshydro). Mullan sijasta käytetään erilaisia väliaineita, jotka antavat kasville tukea, suojaavat juuria valolta sekä kuivumiselta sitomalla ravinneliuosta itseensä. Aeroponisessa tekniikassa väliainetta ei käytetä lainkaan, vaan juuria sumutetaan suljetussa tilassa hienojakoisella ravinneliuoksella. Hydroviljely ei sovi kaikille kasveille.

Hydroviljely voidaan myös jakaa kahteen ryhmään: passiivinen vesiviljely ja aktiivinen vesiviljely. Jako riippuu siitä miten kasvien kastelu ja ravinteiden annostelu on järjestetty. Perinteinen altakasteluruukku voidaan myös toteuttaa ilman multaa, eli ilman orgaanista väliainetta ja täyttääkin täten vesiviljelyn määritelmän. Tässä tapauksessa vesi kuitenkin seisoo paikallaan astiassa passiivisesti. Toisena esimerkkinä passiivisesta tekniikasta voidaan pitää kelluvaa lauttaa, jossa kasvit saavat veden ja ravinteen myös seisovasta vedestä.

Aktiivisessa vesiviljelyssä vesi kiertää järjestelmässä yleensä pumpun avulla. Vesikierto hapettaa veden mikä on tärkeää, kun kasvin juuret ovat vedessä. Vettä voidaan hapettaa myös erillisellä ilmapumpulla. Vesikierto sekä veden hapetus ilmapumpulla voidaan myös yhdistää samassa järjestelmässä, jolloin kasvatustehoa saadaan lisättyä. Aktiivisessa vesiviljelyssä kasvit kasvavat yleensä tehokkaammin, kuin passiivisessa vesiviljelyssä.

Tomaatin kanssa vesiviljelyperiaatteella on saatu hyviä tuloksia. Menetelmä soveltuu myös Ruokotraakkipuulle eli Lucky bamboolle.

Hyötyjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hydroviljelyssä vältetään monia multakasvatuksen haittapuolia, esimerkiksi homeitiöitä ja loiseläimiä. Tämän vuoksi monia hydroviljeltyjä kasveja voi suositella jopa allergikoille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Facta 2001 osio18 s. 148