Huugo (päihdeprojekti)
Huugo on Elämäntapaliiton ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen hallinnoiman Työturvallisuuskeskuksen yhteistyöprojekti, jolla tuetaan alkoholin käyttöön liittyvien ongelmien hahmottamista ja ymmärtämistä työelämässä. Ensimmäinen askel on positiivisessa ja kannustavassa hengessä kartoittaa työpaikan päihdekulttuuri ja sen muutoksen tarve, sekä auttaa toteuttamaan mahdollinen muutos. Hankkeessa hyödynnetään ehkäisevän päihdetyön keinoja, viestinnän ja koulutuksen välityksellä työpaikoille viedään tietoa ja toisaalta tuotetaan oivalluksia alkoholin vaikutuksista työelämässä.
Työturvallisuuskeskuksen kautta projektiin osallistuvat kaikki työmarkkinajärjestöt, jolloin tavoitetaan 2,5 miljoonaa työelämässä olevaa henkilöä. [1] Koulutusyhteistyötä tehdään myös Työterveyslaitoksen vuonna 2007 käynnistämän Alkoholi ja työterveys-hankkeen puitteissa, jossa tutkitaan ja kehitetään työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyötä alkoholihaittojen ennaltaehkäisemisessä ja varhaisessa puuttumisessa. [2] Projekti aloitettiin vuonna 2005 SAK:n ja Elämäntapaliiton voimin. [3]
Tavoite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huugon pitkän tähtäimen tavoitteena on vähentää alkoholihaittoja ja lisätä työhyvinvointia. Lyhyellä aikavälillä tarkoitus on ottaa alkoholihaittojen ehkäisyyn tarvittavat välineistö, toimintamallit, palvelut ja tiedotuskanavat suunnitelmalliseen käyttöön. [3] Yksittäinen, alkoholin käyttöään pohtiva työtekijä saa hankkeen myötä tietoa ja tukea, jolla vaikuttaa omaan alkoholinkäyttöönsä. Työyhteisöt puolestaan saavat lisää valmiuksia määritellä yhteisiä linjoja alkoholikysymyksissä. [4]
Huugon eräänlainen ylätavoite on kuitenkin kääntää alkoholin kokonaiskulutus laskuun. Käytännössä tämä tarkoittaa ehkäisevän päihdetyön keinovalikoiman hyödyntämistä, esimerkiksi alkoholiin liittyvien varhaisvaiheen ongelmien käsittelyn mallittamista ja toimivien hoitoonohjausmenetelmien edistämistä työpaikoilla, jotta työyhteisöjen avaintoimijoilla olisi valmiuksia päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaisvaiheen ongelmien käsittelyyn. [1]
Toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huugon tavoitteita ajetaan viestinnän ja koulutuksen keinoin. Usein liikkeelle lähdetään arvioimalla työpaikan asenneilmapiiriä, sillä näkemys siitä, että kulttuurisilla tekijöillä on suuri merkitys työpaikan päihdeilmastoon, on työn edetessä vahvistunut. Työpaikkakohtaisten päihdeongelmien suuri vaihtelevuus näyttää pitkälti selittyvän työyhteisöjen välillä havaittavissa eroissa suhtautumisessa alkoholiin. [3] Koulutuksilla pyritään antamaan työpaikkojen avainhenkilöille - esimiehille, henkilöstöjohdolle, työsuojelutoimijoille ja työterveyshuollon työntekijöille - perustiedot päihteiden vaikutuksista työelämässä, päihteidenkäytön aiheuttamien ongelmien käsittelystä työyhteisöissä ja erityisesti näiden ongelmien ennaltaehkäisystä. [5]
Huugon puitteissa tuotetaan myös aineistoja luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten, työsuojelutoimikuntien, työterveydenhuoltohenkilöstön sekä henkilöstöjohdon tueksi ja ohjaamiseksi. Huugon internet-sivuilta löytyy näille työyhteisöjen avaintoimijoille suunnattu työkalupakki, informaatiota mini-interventiomenetelmän mahdollisuuksista sekä opastusta työpaikan päihdetilanteen arviointiin. Lisäksi työpaikoille jaetaan kampanjamateriaalia, mm. suosittuja kosteusmittareita. [4]
Alkoholi ja työelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työnteko ja alkoholi sopivat useimpien mielestä huonosti yhteen, sillä alkoholinkäyttö vaikuttaa työntekoon, työntekijöiden keskinäisiin suhteisiin, työpaikan ilmapiiriin, työssä jaksamiseen ja terveyteen. [1] Vaikka työpaikat ovat kuivuneet parinkymmenen vuoden aikana, kasvanut kokonaisalkoholinkulutus on tuonut mukanaan uusia ongelmia, kuten lisääntyneitä sairauspoissaoloja, heikentynyttä työssä jaksamista ja alkoholin aiheuttamia sosiaalisia ongelmia. [3]
Peruspalveluministeri Hyssälä mainitsi Alkoholi ja stressi työelämässä -seminaarissa pitämässään puheessa Huugo-hankkeen. Hyssälä piti hanketta tärkeänä ja erityisenä, mutta muistutti samalla muutoksen avaimien olevan kaikkien työyhteisöjen ja työelämässä toimivien käsissä. "Työyhteisö on yksi niistä paikoista, joissa me rakennamme alkoholikulttuuriamme, yhteistä tapaamme suhtautua alkoholinkäyttöön. Sosiaaliset normit ovat yhteisön tuotetta. Tapa, jolla me itse kukin alkoholinkäyttöön suhtaudumme, vaikuttaa myös muihin meidän lähipiirissämme. Ja se kulttuurinen paikka, jonka me alkoholille annamme työelämän ympyröissä, heijastuu myös muuhun elämään." [6]
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan alkoholihaittoja ehkäisevä toiminta työpaikoilla edellyttää monenlaisia tietoja ja taitoja. Työpaikan alkoholikulttuurin muutos vaatii koko henkilöstölle suunnattua asiallista, ilman moralisointia tapahtuvaa alkoholihaittoja, sovittuja pelisääntöjä ja hoitomahdollisuuksia käsittelevää tiedottamista. Työterveyshuoltoa pidetään ensi sijaisena paikkana josta tietoa tulisi saada, mutta usein on hyödyllistä kääntyä myös ulkopuolisten ammattilaisten puoleen, oli kyse sitten kokonaisvaltaisesta työpaikan päihdeprojektista tai yksittäisistä koulutustilaisuuksista. Työnantajan näkökulmasta sijoitus on selvityksen mukaan yleensä kannattava. [7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Huugo-uutiset[vanhentunut linkki]
- ↑ Heljälä, L., Jurvansuu, H. ja Kuokkanen, M.: Työterveyshuollon hanke. Kaija-Liisa Sepän toimittamassa: Teoriasta toimivaksi käytännöksi. Mini-intervention jalkauttaminen terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon. 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä.
- ↑ a b c d Työelämän hyvinvointia rakentamassa jo vuodesta 2005.[vanhentunut linkki] (Myötäote 1/2008)
- ↑ a b HUUGO-työkalupakki (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ HUUGO-koulutukset[vanhentunut linkki]
- ↑ Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän puhe "Alkoholi ja stressi työelämässä" –seminaarissa Tampere-talossa 8.3.2005.
- ↑ Ossi Piironen: Alkoholihaitat työelämässä. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen toimenpiteet ja suunnitelmat alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:19