Hajasävel

Hajasävel on tonaalisen musiikin teoriassa sointuun kuulumaton sävel. Erilaisia hajasäveliä ovat lomasävel, sivusävel, vaihtosävel, ennakkosävel, pidätys, appoggiatura ja urkupiste. Hajasäveliä syntyy esimerkiksi, kun melodia liikkuu säestyssoinnun pysyessä samana. Loma-, sivu-, vaihto- ja ennakkosävelet ovat yleensä kestoltaan lyhyitä ja esiintyvät heikolla tahdinosalla. Pidätys ja appoggiatura taas esiintyvät vahvalla tahdinosalla.

• Lomasävel syntyy, kun soinnun sävelestä siirrytään asteliikkeellä toiseen soinnun säveleen.
• Sivusävel syntyy, kun soinnun sävelestä poiketaan viereiseen sekuntiin ja palataan takaisin.
• Vaihtosävel syntyy, kun soinnun sävelestä hypätään tai siihen tullaan sekuntia suuremmalla intervallilla.
• Ennakkosävel on seuraavan soinnun sävel, joka esiintyy, kun sointu ei ole vielä vaihtunut
• Pidätys syntyy, kun edellisen soinnun sävel jää jossain äänessä soimaan muiden äänten liikkuessa jo seuraavaan sointuun. Pidätys purkautuu aina säännönmukaisesti seuraavan soinnun säveleen.
• Appoggiatura on edellisessä soinnussa esiintymätön hajasävel, joka purkautuu kuin pidätys
• Urkupiste on yleensä bassossa soiva, paikallaan pysyvä, muusta harmoniasta riippumaton ääni, tavallisimmin dominantti tai toonika.

Lähteet

• http://www.tay.fi/mute/har25.htm
• http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=15&la=fi (Arkistoitu – Internet Archive)