Perhostonnikala
| Perhostonnikala | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Makrillikalat Scombroidei |
| Heimo: | Makrillit Scombridae |
| Alaheimo: | Gasterochismatinae |
| Suku: | Gasterochisma |
| Laji: | melampus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Gasterochisma melampus |
|
| Katso myös | |
Perhostonnikala (Gasterochisma melampus) on ahvenkalojen lahkoon kuuluva suurikokoinen makrillikala. Se on sukunsa ainoa laji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perhostonnikalalla voi kertyä pituutta 165 cm ja painoa 40–50 kg. Kalan erottaa muista makrillilajeista helposti suurten suomujensa takia.
Perhostonnikalan vartalo on selän puolelta sinivihreä, ja väri vaihtu hiljalleen keltaiseen vatsassa. Pyrstö on puolikuun muotoinen. Nuorilla yksilöillä rintaevät ovat päätä pidemmät. Kaikki evät ovat mustia tai tummanharmaita.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perhostonnikalaa tavataan eteläisen pallonpuoliskon subtrooppisissa vesissä. Verenkiertojärjestelmänsä avulla se voi pitää ruumiinlämpönsä merivettä reilusti lämpimämpänä. Niitä tavataan kuitenkin harvoin yli 200 metrin syvyydestä.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perhostonnikala on nopealiikkeinen ja aggressiivinen petokala, joka syö enimmäkseen muita kaloja. Havaijin lähettyviltä pyydetyistä yksilöistä on löydetty kuitenkin myös kalmarin jäänteitä ja lintujen höyheniä.
Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perhostonnikalalla ei ole suurta kaupallista merkitystä. Sitä saadaan Japanissa lähinnä sivusaaliina sinievätonnikalan pyynnistä pitkälläsiimalla. Kuitenkin avomerellä liikkuvat kalastajat pyytävät suurikokoisia perhostonnikaloja mielellään. Urheilukalastajatkin pyytävät perhostonnikalaa. Saalis myydään pääasiassa pakastettuna, savustettuna tai säilykkeenä, ja se kypsennetään tavallisesti paistinpannulla, uunissa tai hiilloksella.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antal Vida, Tamás Kótai, 365 kalaa. H. F. Ullmann, 2006. ISBN 978-3-8331-2547-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Collette, B., Boustany, A., Carpenter, K.E., Di Natale, A., Fox, W., Graves, J., Juan Jorda, M., Miyabe, N., Nelson, R., Oxenford, H. & Uozumi, Y.: Gasterochisma melampus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.8.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gasterochisma melampus FishBase.org (englanniksi)