Koordinaatit: 62.838°N, 13.819°E

Galåbodarna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Galåbodarna

Galåbodarna (myös Västra Galåbodarna) on karjamaja- ja laidunalue Oviksfjäll-joen yläjuoksulla Jämtlandissa, Ruotsissa. Galå on lainattu Oviksfjällistä tulevan ja Börtnanin kylän alapuolella Ljunganiin laskevan Galån-joen nimestä. Ruotsinkielinen sana Bodarna on sanan bod määräinen monikko, ja se viittaa karjamajoihin tai karjamaja-asutukseen, joka voi koostua jopa 30 mökistä. Nykyään Galåbodarna koostuu kolmesta vuoristolaitumesta, joilla on yhteensä 21 hyvin säilynyttä karjamajaa. Jämtlannin lääninhallitus (Länsstyrelsen Jämtland) on luokitellut Galåbodarnan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi.

10 km alavirtaan Galån-joen lähellä on pienempi Östra Galåbodarna -niminen alppilaidunalue.

Galåbodarnan alppiniityt sijaitsevat aivan Börtnanista Persåseniin johtavan Fäbodvägenin ja Arådaleniin ja Gleniin johtavan tien risteyksessä. Vuoristomajat rakennettiin 1700-, 1800- ja 1900-luvuilla Ovikenin ja Myssjön maanviljelijöiden toimesta, jotka laidunsivat lehmiään vuoristoniityillä kesäkuukausina. Vuoristolaitumia viljeltiin 1980-luvulle asti. Vuoristolaidunten läheisyyteen on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla useita loma-asuntoja, jotka ovat ympäröivien kylien asukkaiden yksityisomistuksessa. Vuodesta 2004 lähtien Galå Fjällgårdin tunturilaitumen läheisyyteen on rakennettu useita hirsisiä mökkejä, jotka perustuvat perinteiseen mökkimuotoiluun. Vuodesta 2006 lähtien retkeilijät ja matkailijat ovat voineet yöpyä täällä.

Vuorilaitumelta on hyvä näköala läheiselle Oviksfjällille, jonne pääsee melko nopeasti 15 km:n pituista tietä Arådaleniin. Vuoristolaitumet sijaitsevat keskellä alkuperäisiä taigakuusimetsiä ja laajoja nummia. Muutaman kilometrin päässä pohjoiseen sijaitsee Arådalenin luonnonsuojelualue, joka on osittain osa Euroopan laajuista Natura 2000 -verkostoa. Täällä suojellaan lajirikkaita soita, alkuperäistä taigakuusimetsää ja viereistä tunturikoivumetsää. Täällä asuvat muun muassa ilves, ahma ja ruskeakarhu, jotka jakavat elinympäristönsä hirvien, porojen, metsäkauriin, metsäkauriin ja maakotkien kanssa.

Maisema on erityisen houkutteleva luonnon ystäville, retkeilijöille, sienestäjille ja marjastajille, ja talvella se on maastohiihtoalue. Ei kaukana vuoristolaitumilta kulkee Jämt-Norgevägen, historiallinen pyhiinvaellusreitti Ruotsin Pohjanlahden Selångerista Norjan Trondheimiin.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]